Kirkon perheneuvontaa 75 vuotta Suomessa... ja 50 vuotta Lappeenrannassa


Lappeenrannat ev.lut. seurakunnat ovat tarjonneet keskusteluapua parisuhteen haasteisiin jo viiden vuosikymmenen ajan. Valtakunnallisesti kirkon perheneuvonta oli alkanut jo 25 vuotta aiemmin, kun sodanjälkeisessä Suomessa avioerot alkoivat voimakkaasti lisääntyä. Pastori Matti Joensuu (1915–2003) oli laatinut Aamulehteen 19.11.1944 ilmoituksen, joka julkaistiin keskellä lakimiesten tarjouksia avioerojen hoitamisista.

Perheneuvonnalla oli heti kysyntää. Aluksi monet papit toimivat perheneuvojina oman työnsä ohessa. Kysynnän yhä vain kasvaessa piispainkokous esitti vuonna 1949, että tuomiokapitulien tulee huolehtia siitä, että hiippakuntiin perustetaan perheasiain neuvottelukeskusten verkosto. Keskuksia alkoi ilmestyä aluksi suurimpiin kaupunkeihin, ja tänä päivänä niitä on 41, työntekijöitä noin 200, joista perheneuvojia yli 170. Etelä-Karjalassa on kaksi keskusta, Lappeenrannassa ja Imatralla.

Vaikka kirkon perheneuvonta käynnistyi Tampereella, Etelä-Karjala voi suullisen perimätiedon mukaan ottaa kunniaa tästä vähän itselleenkin. Sodan loppuvaiheissa pastori Matti Joensuu oli haavoittuneena Joutsenon Rauhan sotasairaalassa, jossa huonekavereina olivat lääkäri ja tuomari. Kortinpeluun lomassa miehet keskustelivat, miten perheet ja parisuhteet olivat joutuneet tiukille sotavuosien seurauksena. Heille syntyi ajatus avioparien kokonaisvaltaisesta auttamisesta papin, lääkärin ja tuomarin yhteistyöllä. Tämä kolmijako säilyi pitkään kirkon perheneuvonnan ytimessä siten, että perheneuvojat saivat asiakkaittensa tilanteisiin psykiatrista ja lainopillista konsultointiapua.

Perheneuvonta Lappeenrannassa

Esite vuodelta 1969 ja vuodelta 2019.Lappeenrannassa perheneuvonnan aktiivisena alkuunpanijana toimi kaupungin sosiaalijohtaja Jaakko Tuomi, joka henkilökohtaisesti kävi kutsumassa pastori Matti J. Kurosen Konnunsuon vankilapapin tehtävistä perheasiain neuvottelukeskuksen johtajaksi ja perheneuvojaksi. Lappeenrannan perheasiain neuvottelukeskus oli alkuun kaupungin ja seurakuntien yhteisen johtokunnan hallinnoima, ja toiminta aloitettiin 1.9.1969 kasvatusneuvolan tiloissa. Yhden miehen yritys laajeni jo samana vuonna osa-aikaisella vastaanottosihteerillä. Nuorisoneuvontaa hoitamaan perustettiin vuonna 1971 toinen virka, joka myöhemmin muutettiin perheneuvojan viraksi. Kolmas perheneuvoja saatiin vuonna 1984, josta alkaen keskusta hoidettiin vastaanottosihteerin ja kolmen perheneuvojan voimin. Tällä hetkellä keskuksessa on kolme perheneuvojaa ja mahdollisuus käyttää ulkopuolista psykoterapeuttia asiakasvirran ruuhkauduttua. Päivystys hoidetaan yhteistyössä Imatran perheasiain neuvottelukeskuksen kanssa.

Mitä perheneuvonta on tänä päivänä

Perheneuvonta on säilyttänyt perustehtävänsä vuosikymmenien saatossa. Työntekijät ovat koulutettuja ihmissuhdeammattilaisia, jotka tarjoavat keskusteluapua erityisesti parisuhteeseen, perheeseen, vanhemmuuteen tai eroon liittyen pareille, perheille ja yksilöille. Perheneuvontapalvelut ovat asiakkaalle ilmaisia ja luottamuksellisia. Palautteen perusteella asiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Vuonna 2018 palveluja käytti 18 486 asiakasta (Lappeenrannassa 509), ja valtaosa heistä oli 30-49-vuotiaita, avo- tai avioliitossa olevia, joiden perheessä oli yksi tai useampia lapsia. Suurimpia tulon syitä ovat vuorovaikutusongelmat ja erokysymykset. Lappeenrannassa perheneuvojat toimivat neuvontatyön lisäksi erosovittelijoina, erilaisten ryhmien ohjaajina, työnohjaajina sekä koulutustehtävissä. Yhteistyö muiden lasten, nuorten ja perheiden parissa työskentelevien kanssa on myös osa tehtävänkuvaa.

Perheneuvonnan tulevaisuus

Perheneuvonnan kysyntä kasvaa jatkuvasti, mikä osoittaa, että perheet hakevat apua aiempaa herkemmin. Perheneuvonta tavoittaa ruuhkavuosissaan eläviä perheellisiä, joiden haasteet eivät ole ainakaan pienenemään päin. Miten voisimme kirkkona olla tukemassa parisuhdetta ja perhettä entistä enemmän ja monipuolisemmin, ja myös ennaltaehkäisevästi? Miten voisimme kohdentaa resursseja työhön, jolla selvästi on kysyntää? Helsingin seurakuntayhtymässä on tehty mielenkiintoinen ratkaisu, siellä on palattu juurille: papistoa ja diakoniatyöntekijöitä koulutetaan perheneuvontatyöhön, että yhä useampi pari ja perhe saisi apua ja tukea silloin kun he sitä kaikkein eniten tarvitsevat. Millainen olisi lappeenrantalainen ja etelä-karjalalainen vastaus tähän haasteeseen? Muun muassa tähän kysymykseen etsitään vastauksia parhaillaan, kun seurakuntien tulevaisuutta pohditaan niin toiminnalliset kuin taloudellisetkin näkökohdat huomioiden.

Pirkko Varis
johtava perheneuvoja, psykoterapeutti
Lappeenrannan seurakuntayhtymä

Pirkko Varis kertoo lisää perheneuvonnasta podcast-haastattelussa.