Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Menneinä vuosina olemme kaikista lamoista huolimatta viettäneet aikamoista kulutusjuhlaa. Ajamme suurilla autoilla, asumme suurissa taloissa, käymme etelän lämmössä ja ostelemme mitä mieli tekee. Kontrasti kehitysmaiden nälkää näkeviin ihmisiin on ollut aikamoinen. Monet rikkiviisaat ovat kirjoittaneet kirjoja, joissa on tilastoilla oikein perusteltu, kuinka kehitys kehittyy, elintaso kasvaa ja se on hieno asia.
Nyt on kuitenkin niin, että ilmassamme on aivan liikaa hiilidioksidia, jotta tulevaisuutemme näyttäisi ruusuiselta. Vuositasolla suollamme sitä 40 miljardia tonnia ilmaan joka vuosi. Ei ihme, että ilmasto lämpenee. Veden pinta nousee, ja monet suuret rannikkokaupungit uhkaavat jäädä veden alle. Ilmaston ääri-ilmiöt yleistyvät. Kuivuus uhkaa suurta osaa maapalloa. Monet eliölajit uhkaavat kuolla sukupuuttoon.
Ei pidä luulla, että ilmastokysymys on ainoa eteemme tuleva suuri kysymys. Seuraava lama saattaa koetella meitä aivan eri tavoin kuin talouden lamat koskaan aiemmin. Varsinkin Eurooppa on heikossa hapessa talouden rintamalla, eikä ole noussut edellisen laman jäljiltä. Tästähän meillä ovat todisteena vaikkapa erittäin alhaiset korot. Talousviisaat yrittävät arvailla, alkaako seuraava lama Italiasta vai jostain muualta.
Ilmastokysymyksen ja seuraavan talouslaman yhteisvaikutus tulisi olemaan melkoinen. Paljon velkaa ottaneet kansalaiset olisivat suuressa ahdingossa. Tässä kohtaa olisi hyvä muistaa Joosefin talouspolitiikkaa: säästä hyvinä vuosina huonoja vuosia varten. Mistä löytyvät ne poliittiset päätöksentekijät, jotka ovat valmiita tinkimään rahanjaosta senkin uhalla, että äänestäjät eivät enää äänestä heitä. Tähän astihan olemme aina äänestäneet niitä edustajia, jotka ovat jakaneet meille etuuksia hövelimmin.
Juuri poliittisella rintamalla suuret edessä olevat kysymykset saattavatkin aiheuttaa suurimmat ja valitettavimmat muutokset. Kysymys on viime kädessä siitä, kestääkö demokratia tulevat turbulenssit. Vai löydämmekö itsemme tilanteesta, jossa olemme valmiit kääntymään suuren johtajan puoleen, joka lupaa ulospääsyn vaikeuksistamme – luonnollisesti sillä ehdolla, että saa itselleen varsin laajat valtaoikeudet.
On selvää, että materialistinen maailmankatsomus on keskeinen syy tilanteeseemme. Kulutusjuhlat ovat olleet keskeinen elämän sisältö. Olemme laajalti hylänneet henkiset ja hengelliset asiat elämästämme, muka jonkinlaisena humpuukina. Olisi syytä vihdoin ymmärtää, että hengelliset asiat tuovat meille ne keskeiset työkalut, joilla hyvä elämä rakennetaan. Ilman Jumalaa ihminen tekee aina huonoja päätöksiä, eivätkä ne kanna.
Pentti Berg
kirkkoherra
Lauritsalan seurakunta
Teksti on julkaistu Etelä-Saimaassa 12.10.2018.
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä