Elävää vettä lahjaksi

Lämpimänä kevätpäivänä kun olin ajelulla, minut yllätti jano. Autosta löytyi vain tyhjä pullo. Onneksi Pikkalan lähde oli lähellä! Päätin innoissani käydä siellä täyttämässä pulloni. Olinhan kuullut, että lähteen vettä pidettiin terveellisenä. 

Paikka oli kerrassaan ihana kevään tuoksuineen ja linnunlauluineen. Lähteen vesi oli todella kirkasta. Ammensin vettä pullooni. Jokin outo haju tuntui nenässä. Ihmettelin myös pohjan mutaisuutta. Vieressä oleva henkilö epäili, tokkopa vettä voi juoda. Sama ajatus hiipi omaankin mieleeni. Päätin kuitenkin maistaa, olinhan janoinen. Oh hoh, olipa vahva maku! En uskaltanut juoda enempää. Tämä lähde tuotti minulle pettymyksen! Päätin etsiä parempaa juotavaa muualta. 

Vuosia sitten Israelin matkalla kävin Masadan autiomaassa olevan linnakkeen huipulla. Minulla oli kyllä juomaa mukana, mutta polttavan helteen takia se loppui liian aikaisin. En ole koskaan ennen kokenut niin nopeaa nääntymisen tunnetta kuin silloin. Vastaavasti alas päästyäni ja saatuani juotavaa voimani elpyivät silmissä. Olin hämmästynyt. Ymmärsin paremmin Raamatun kuvauksia nääntyneen ruumiin elpymisestä, kun se saa virvoittavaa vettä. 

Kun ihmisellä on hengellinen jano, mistä hän löytää ihanaa, raikasta ja virvoittavaa vettä? Sellaista, joka elvyttää hänen sisäisen erämaansa. Monenlaisia hengellisiä sekoituksia on tarjolla. Joku tykkää, että on muodikasta tehdä uusia koktaileja ja maistella niitä. Ei haluta enää tyytyä vanhaan. Se tuntuu liian tylsältä. 

Uskallan kuitenkin väittää, että monet menevät liian nopeasti ohi niistä syvistä lähteistä, mitä Jumala on valmistanut meille armossaan. Moni luulee jo tietävänsä, mitä kristinusko tarjoaa, vaikka ei ole saanut kokea Jeesuksen veren puhdistavaa voimaa ja Pyhän Hengen läsnäoloa.

Kerran kaivolla uupuneena istuessaan Jeesus pyysi samarialaista naista antamaan hänelle vettä. Sitten hän kertoi naiselle, että ”joka juo tätä vettä, sen tulee uudelleen jano, mutta joka juo minun antamaani vettä, ei enää koskaan ole janoissaan. Siitä vedestä, jota minä annan, tulee hänessä lähde, joka kumpuaa ikuisen elämän vettä.” (Joh.4:13-14) Nainen innostui suunnattomasti tästä vedestä. Hän sanoi: ”Herra, anna minulle sitä vettä!” Miten se tapahtui käytännössä? Jeesus käski naista hakemaan miehensä paikalle, jolloin paljastui naisen siveetön elämäntapa. Hän eli toisen naisen miehen kanssa, ja sitä ennen miehiä oli ollut viisi. Miksi Jeesuksen piti puuttua heti kaikkein kiusallisimpaan ja häpeällisimpään kohtaan? Miten hän kehtasi? Miksi hän ei vain silitellyt naisen päätä säälien? Siksi, että Jeesuksen antama syvältä pulppuava elävä vesi on tarkoitettu juuri syntien puhdistamiseen! Hän on ainoa, jolla on valta ottaa synnit ja syyllisyys pois! Hänen nimensä on Vapahtaja! ”Joka on janoissaan, tulkoon. Joka haluaa, saa lahjaksi elämän vettä.” (Ilm.22:17) 

Vanha hengellinen laulu kertoo tästä ihanasti:

Löytyy lähde hyvä, selkeä ja syvä, lähde autuuden, avoin, salainen.
Siinä saatat pestä tahrat sydämestä. Se on Jeesuksen veri punainen.
Niin kuin ryövärille, niin se syntisille taivaan aarteet suo, rauhan mieleen luo.
Elon lähde kallis, virkistämään valmis olet kaikkia janoavia.
Sairaan tuskat haihtuu, riemuun murhe vaihtuu, kunnes morsian näkee Karitsan.
(Sanat William Cowper  1772)

Maria Repo
diakonissa
Lauritsalan seurakunta