Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Valtio leikkasi rahoitusta, myös Lappeenrannan seurakuntayhtymä joutuu korottamaan hautaustoimen maksuja
Osana valtion säästötoimia eduskunta on päättänyt leikata myös kirkon lakisääteisiä tehtäviä varten saamaa rahoitusta. Lakisääteisiä kirkolle osoitettuja tehtäviä ovat hautaustoimi, väestökirjanpito sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito
Valtion rahoitusta leikataan vuoden 2025 alusta yhteensä 19,7 miljoonaa euroa. Lappeenrannan seurakuntayhtymällä tämä päätös tarkoittaa noin 247.000 euron vähennystä lakisääteisten tehtävien hoitoon. Yhteensä vaje on vuositasolla koko kirkon hautaustoimen osalta noin 45 miljoonaa euroa.
Kaikkein vahvimmin leikkaus vaikuttaa seurakuntien lakisääteisistä tehtävistä isoimpaan kuluerään eli hautaustoimeen. Leikkausta on perusteltu seurakuntien kirkollisverotulojen ennakoidulla kasvulla.
Oikeudenmukaisuuden ja seurakunnan jäsenten uskonnonvapauden kannalta on kuitenkin ongelmallista, jos hautaustoimen kustannusten kattamiseen käytetään kirkollisverojen tuottoa. Näin arvioi myös eduskunnan hallintovaliokunta. Seurakuntien jäseniä (joilta kirkollisvero peritään) on Lappeenrannan seurakuntayhtymän alueella tällä hetkellä 66,7 % asukkaista.
Hautaustoimen maksujen tulee olla sekä kirkkoon kuuluville että kuulumattomille samat. Siksi myöskään kirkollisverotuottoja ei saa käyttää hautaustoimen kuluihin, vaan ne tulee käyttää seurakuntien varsinaiseen toimintaan. Lappeenrannan seurakuntayhtymässä ei ole aiemminkaan käytetty hautaustoimen lakisääteisiin tehtäviin kirkollisverovaroja, vaan kulut on katettu 80 %:sesti valtion kompensaatiolla ja 20 %:sti kerätyillä hautapaikka- ja palvelumaksuilla. 2025 alusta valtion rahoitus kattaa enää 50 % kuluista.
Valtion tekemien leikkausten myötä seurakunnilla läpi Suomen on siis edessään hautaustoimeen liittyvien maksujen korotus. Myös Lappeenrannan seurakuntayhtymän osalta on edessä maksujen korotus hautapaikka- ja palvelumaksuihin. Valtion korvausten supistuessa kuluvaje katetaan asiakasmaksuilla. Perittävät maksut eivät ole yli omakustannushinnan, voittoa seurakunnat eivät lakisääteisten tehtävien hoidosta peri.
Lappeenrannan seurakuntayhtymässä lasketaan parhaillaan vaikutuksia. Hautatoimen maksujen korotukset ovat tulossa yhteisen kirkkovaltuuston päätettäväksi alkuvuodesta 2025.
Hautojen hoidosta perittäviin maksuihin valtion rahoituksen pienenemisellä ei ole vaikutusta. Seurakuntien hautojen hoitosopimuksista perityt varat kerätään erilliseen hautojenhoitorahastoon, josta hoidosta aiheutuvat kulut katetaan. Hautojen hoitomaksuihin esitetään tulevana vuonna pientä, noin 2 % korotusta, kohonneitten kustannusten takia. Hautojen hoitoon ei käytetä valtion rahoitusta, eikä kirkollisverovaroja.
Kirkollisverovaroilla seurakunnat huolehtivat toiminnastaan, mm. vähäosaisten ja kriisien kanssa kamppailevien tuesta, iäkkäiden ja varhaiskasvatuksen toiminnasta, nuorisotyöstä, perheneuvonnasta, sairaalasielunhoidosta, musiikkitoiminnasta, kirkollisista toimituksista ja jumalanpalveluksista. Kirkollisverovaroin järjestetään viikkotoimintaa, leirejä ja kokoavia tapahtumia, pidetään yllä kerhotiloja ja leirikeskuksia, kirkkoja ja muita tiloja. Lisäksi seurakunnat osallistuvat ihmisten tukemiseen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
Linkkejä aiheesta aiemmin kirjoitettuihin juttuihin:
Kuuluuko seurakuntien jäsenten maksaa kirkkoon kuulumattomien hautaukset? Kestämätön tilanne vaatii ratkaisua - Lukemisto - Maaseudun Tulevaisuus kirj. Matti Repo
Valtio leikkasi rahoitusta, hautaustoimen maksut nousevat
Kysymyksiä ja vastauksia
Mistä on kyse?
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona 27.11. hallituksen esityksen, jolla muutettiin valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annettua lakia. Lakimuutoksen myötä vuoden 2025 talousarviossa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon rahoitusta leikataan 19,6 miljoonan euron verran. Leikkauksen on määrä olla pysyvä. Samassa yhteydessä muutettiin ortodoksisen kirkon rahoitukseen liittyvää lakia.
Mihin kirkon saama valtion rahoitus on tarkoitettu?
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnilla on valtion niille lailla velvoittama eli lakisääteinen tehtävä ylläpitää hautausmaita ja huolehtia hautaustoimen palveluista. Tätä tehtävää varten kirkko saa valtionrahoitusta. Kirkolla on myös kaksi muuta lakisääteistä tehtävää, joihin se saa valtionrahoitusta: kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ylläpito sekä väestökirjanpito. Kulttuuriperinnön osalta rahoitus on tarkoitettu kattamaan suojelukohteiden tavanomaista korkeammat kunnossapito- ja korjauskustannukset, kuten kirkkojen paanukatteiden tervaus ja kunnostukset perinteisin menetelmin.
Mitä hautaustoimella tarkoitetaan?
Hautaustoimella tarkoitetaan hautausmaiden ylläpitoa, hautaamiseen liittyviä palveluja, vainajien säilytystä ja krematoriotoimintaa. Myös hautaustoimea palveleva hallinto sekä kiinteistöt luetaan hautaustoimeen. Haudanhoitosopimukset ja hautaan siunaaminen eivät kuulu tähän kokonaisuuteen.
Miten hautaustoimea rahoitetaan?
Seurakuntien hautaustoimi rahoitetaan osuudella valtionrahoituksesta sekä hautaustoimen maksuilla. Hautaustoimen maksutuotoista pääosa muodostuu hautausten yhteydessä perittävistä maksuista. Näitä ovat esimerkiksi hautapaikkamaksut, hautauspalvelumaksut, maksut vainajien säilytyksestä sekä krematorioita ylläpitävillä seurakunnilla maksut vainajien tuhkaamisesta. Lisäksi hautaoikeuden määräaikoja jatketaan muulloinkin kuin hautausten yhteydessä.
Miksi verovaroilla ei kateta hautaustoimen kuluja?
Seurakuntien jäsenten maksamia kirkollisverovaroja ei tule käyttää hautaustoimen kustannusten kattamiseen. Hautaustoimen palvelut tarjotaan yhdenvertaisesti kaikille ihmisille, riippumatta siitä, ovatko he seurakunnan jäseniä vai eivät. Jäsenten maksamat kirkollisverovarat on käytettävä seurakunnallisiin tehtäviin, kuten hengelliseen työhön, lapsi- ja nuorisotoimintaan ja diakoniaan. Jo nykyisellään osassa seurakunnista kirkollisverovaroja käytetään hautaustoimen tehtävien kuluihin.
Sellaisissa seurakunnissa tilanteen voidaan katsoa loukkaavan seurakunnan jäsenten oikeuksia ja uskonnonvapautta. Eduskunnan hallintovaliokunnan enemmistö totesi lausunnossaan asiaa koskevasta lakiesityksestä, että leikkauksella ei olisi vaikutuksia evankelis-luterilaisen kirkon jäsenten ja kirkkoon kuulumattomien jäsenten yhdenvertaisuuteen, jos seurakunnat ja seurakuntayhtymät päätyvät korottamaan esityksen johdosta hautaustoimen palveluista perittäviä maksuja. Jos sen sijaan hautaustoimen kustannusten kattamiseen päädyttäisiin käyttämään kirkollisverojen tuottoa, hallintovaliokunta arvioi, että tilanne saattaa muodostua oikeudenmukaisuuden kannalta erilaiseksi.
Minkä suuruisista kustannuksista hautaustoimessa puhutaan?
Vuonna 2023 hautaustoimen kokonaiskustannukset Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa olivat noin 165 miljoonaa euroa. Seurakunnille jaettiin vuonna 2023 noin 112 500 000 euroa valtionrahoitusta. Tämä summa oli tarkoitettu kattamaan kaikkien seurakuntien lakisääteisten tehtävien eli hautaustoimen, kulttuuriperinnön ja väestökirjanpidon kustannukset.
Hautaustoimen maksutuotot olivat vuonna 2023 yhteensä 35 miljoonaa euroa, ja ne kattoivat kustannuksista noin 21 prosenttia. Indeksijäädytysten ja -leikkausten vaikutus näkyy seurakuntien määräämissä maksuissa viipeellä.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hautaustoimi on varsin kustannustehokasta. Esimerkiksi vuonna 2021 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien ja seurakuntayhtymien hautaustoimen kokonaiskustannukset olivat 25,7 euroa asukasta kohden. Ruotsissa vastaava summa vuonna 2021 oli 43,8 euroa asukasta kohden.
Miksi hautaustoimen maksuja joudutaan korottamaan?
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lakisääteisiä tehtäviä varten saamaa valtion rahoitusta leikattiin vuoden 2025 alusta 19,6 miljoonan euron verran. Vuodelle 2025 ennakoidut hautaustoimen kokonaiskustannukset ovat noin 170 miljoonaa euroa. Nyt vuodelta 2025 leikatusta valtionrahoituksesta hautaustoimen kustannusten kattamiseen on käytettävissä enää noin 85 miljoonaa euroa. Hautaustoimen maksutuotoilla katettavaksi jää siis noin 50 prosenttia kokonaiskustannuksista.
Eduskunnan hallintovaliokunta edellyttää lausunnossaan lakiesityksestä, että seurakuntien jäsenten oikeudet turvataan suhteessa kirkkoon kuulumattomiin, eikä verotuloja käytetä hautaustoimen kulujen kattamiseen. Tämä merkitsee sitä, että hautaustoimen maksuja on korotettava jo vuodelle 2025.
Maksujen korotuksilla katettava vaje koskee sekä jo toteutettujen indeksijäädytysten ja -leikkausten vaikutusta sekä nyt tehtävän 19,6 miljoonan euron leikkauksen tuottamaa vajetta, joka on yhteensä vuositasolla noin 45 miljoonaa euroa.
Maksujen korotus käytännössä
Hautaustoimen maksut tulisi voida säilyttää vakaina. Seurakunnat ovat pyrkineet säilyttämään varsinkin paikkakuntalaisten hautapaikkamaksut alhaisina. Hautaustoimen maksut on tähän saakka määritelty oletuksella, että valtionrahoitus kattaisi kustannuksista pysyvästi suurimman osan. Koska haudan hallinta-aika on pitkä, tieto rahoituspohjan muutoksista tulisi tietää vuosia etukäteen.
Hautaustoimilain mukaan kattona maksuille ovat omakustannushinnat, joiden laskemista koskevat ohjeet kirkkohallitus on antanut seurakunnille yleiskirjeellään 14/2024. Lähellä omakustannushintaa olevia maksuja ei voi korottaa. Valtionrahoituksen leikkaus merkitseekin sitä, että etenkin tähän saakka edulliset paikkakuntalaisten hautapaikkamaksut nousevat tuntuvasti.
Hautaustoimen maksujen korottamisen seurauksena kirkollisveroprosenttia voidaan vastaavasti alentaa niissä seurakunnissa, joissa hautaustoimen kustannuksia on katettu kirkollisverovaroilla. Vuoden 2025 veroprosentit on jo vahvistettu, muutokset kirkollisveroprosentin osalta voidaan toteuttaa vuonna 2026.
Valtionrahoituksen historiatausta
Budjettiperusteiseen valtionrahoitukseen siirryttiin vuonna 2016. Tuolloin tehdyissä päätöksissä kohtuulliseksi valtion osuudeksi kustannuksista katsottiin 80 prosenttia. Tehtävien määrä on kasvanut ja kasvaa. Laissa tätä kasvua ei ole huomioitu, mutta alun perin rahoitus sidottiin kuluttajahintaindeksiin. Vuosina 2017–2019 ja 2023 toteutettiin kuitenkin indeksijäädytyksiä ja -leikkauksia. Tämän myös rahoitus on jäänyt selvästi jälkeen alkuperäisestä 80 prosentin tavoitteesta.
Lähde: Kirkkohallitus