Lappeenrannan seurakuntayhtymän ympäristöjärjestelmä

1 Kirkon ympäristödiplomi

Kirkkohallitus perusti kirkon ympäristödiplomin vuonna 2001. Uudistettu laitos ilmestyi vuonna 2005. Kolmas ja samalla tämänhetkinen järjestelmän laitos ilmestyi vuonna 2012. Uusimmassa ympäristödiplomissa on pyritty huomioimaan entistä enemmän toimia, jotka tähtäävät ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Sen lisäksi tarkastelun kohteena on ollut erityisesti ympäristökasvatuksen kehittäminen.

Kirkon ympäristödiplomi on seurakunnille vapaaehtoinen järjestelmä. Kirkkohallitus voi myöntää diplomin seurakunnalle, joka on sitoutunut kehittämään toimintaansa jatkuvasti ympäristön kannalta paremmaksi. Kirkon ympäristödiplomi muistuttaa rakenteeltaan kansainvälisiä ympäristöjärjestelmiä (ISO 14001 ja EMAS), mutta diplomin vaatimukset on sovellettu seurakuntien olosuhteisiin. Kirkon ympäristödiplomin tavoitteena on seurakunnan toiminnan, hallinnon ja taloudenpidon tehostaminen. Kirkon ympäristödiplomiin kuuluu minimikriteereitä, jotka kaikkien diplomia hakevien seurakuntien on täytettävä. Lisäksi seurakunnalta edellytetään vapaaehtoisia toimia, joista saa lisäpisteitä niiden vaikuttavuuden mukaan. Lisäpisteitä voi saada enintään 500 ja lisäpisteitä vaaditaan vähintään 100, jotta ympäristödiplomi voidaan myöntää seurakunnalle.

Lappeenrannan seurakuntayhtymään kuuluu viisi eri seurakuntaa: Joutsenon, Lappeen, Lappeenrannan, Lauritsalan ja Sammonlahden seurakunta. Seurakunnat ovat itsenäisiä toimintansa osalta, mutta esimerkiksi henkilöstöhallintoa ja seurakuntien taloutta hoidetaan keskitetysti yhtymätasolla. Lappeenrannan seurakuntayhtymällä ei ole ollut aiemmin käytössään kirkon ympäristödiplomia ja vuoden 2018 lopussa haettiin sitä ensimmäisen kerran.

2 Ympäristödiplomin teologiaa

Kirkkohallitus, Kirkon ympäristödiplomin käsikirja 2012;

”Luomakunnan varjelemisen kehotus koskee jokaista kristittyä ja seurakuntaa. Ympäristövastuun juuret ovat syvällä kristillisen perinteen maaperässä. Raamattu muistuttaa, että maa on Herran ja ihmisen tehtävä on huolehtia kaikesta luodusta. Luterilainen perinteemme korostaa sitä, miten Jumala lahjoittaa meille kaiken kauniin ympärillämme. Sen ymmärtäminen herättää kiitollisuutta ja saa suhtautumaan Jumalan hyviin lahjoihin kunnioituksella.

Kristityt ympäri maailmaa ovat havahtumassa sen haasteen suuruuteen, jonka luonnon tasapainon järkkyminen asettaa. Tässä tilanteessa ei kannata takertua syyllisyydentunteeseen tai pelkoon, vaan etsiä syvimpiä hengellisiä voimanlähteitä. Ne löytyvät Jumalan lupauksista, jotka pitävät toivoa yllä. Voimaa elämäntavan muutokseen voi ammentaa yhteenkuuluvuuden tunteesta kaiken luodun kanssa ja rakkaudesta siihen. Rakkaus saa liikkeelle, etsimään konkreettisia tapoja palauttaa kadotettu tasapaino.

Ympäristödiplomi on yksittäisen seurakunnan mahdollisuus tehdä sanat eläviksi ja osoittaa rakkautta luomakuntaa kohtaan. Ympäristödiplomilla on samat hengelliset ja teologiset lähtökohdat kuin kirkon ilmasto-ohjelmalla: Kiitollisuus, kunnioitus ja kohtuus.

Kiitollisuus. Monille suomalaisille Jumalan kohtaaminen luonnon hiljaisuudessa ja kauneudessa on tärkeä osa hengellisyyttä. Luonnon keskellä herää kiitollisuus Luojan lahjoista. Hiljaisuus ja rukous antavat voiman ja suunnan käytännön teoille. Kristityn elämässä on hyvä olla sekä hiljentymistä luonnon temppelissä että yhdessä toisten kristittyjen kanssa kirkossa, Sanan ja sakramenttien äärellä.

Kunnioitus. Kristilliseen perinteeseemme kuuluu taju kolmiyhteisen Jumalan yhteydestä luomakuntaansa ja siitä kumpuava luonnon kunnioitus. Kokemus luomakunnan pyhyydestä voi muuttaa koko kulttuuriamme ekologisemmaksi. Kristillinen usko on vastakulttuuria kohtuuttomalle kulutuskeskeisyydelle, jota maapallon luonto ei kestä.

Kohtuus. Kristilliseen uskoon kuuluu yksinkertainen elämäntapa, jossa olennaiset asiat erottuvat. Jeesuksen julistus merkitsee kutsua kokonaisvaltaiseen elämänmuutokseen ja jatkuvaan kilvoitteluun. Kirkolla ja sen jokaisella seurakunnalla on profeetallinen tehtävä kutsua ihmisiä tällaiseen hengelliseen uudistumiseen. Kirkko ja sen seurakunnat omilla paikkakunnillaan ovat yhteiskunnallisia arvovaikuttajia, joiden viestiä kuunnellaan. Niiden tulee korottaa äänensä köyhimpien ihmisten ja koko luomakunnan tulevaisuuden puolesta. On välttämätöntä, että kristityt yhdistävät tässä tehtävässä äänensä keskenään ja muiden uskontojen edustajien kanssa.”

3 Ympäristödiplomin hakuprosessi ja järjestelmän hallinta
 

MINIMIKRITEERIT

3.1 Ympäristödiplomia valmisteleva työryhmä

Ympäristödiplomia varten tehtiin selvitystä seurakuntayhtymän toiminnoista. Ympäristöselvityksen laatijana toimi Lappeenrannan teknillisen yliopiston opiskelija Miina Lapila. Pääasiassa Miinan yhteyshenkilöinä toimivat talousjohtaja Kari Virtanen sekä muiden alojen ympäristövastaavat: Jukka Nikunen (hautausmaat), Teijo Kankkunen (kiinteistöt), Juha Eklund (jumalanpalveluselämä), Kirsi Hyvönen (leirikeskukset/keittiöt) ja Piia Veikkanen (siivous/keittiöt).

3.2 Sisäinen ympäristökatselmus

Sisäisen ympäristökatselmuksen teki Miina Lapila. Miina haastatteli eri tehtäväalueiden ympäristövastaavia ja kirjoitti haastatteluiden pohjalta osa-alueittain ympäristökatselmuksen. Lisäksi Miina vieraili seurakuntayhtymän muutamassa toimipisteessä, mm. kahdessa leirikeskuksessa ja Ristikankaan hautausmaalla, tekemässä selvitystyötä.

3.3 Ympäristöohjelma

Ympäristöohjelma laaditaan sisäisen ympäristökatselmuksen pohjalta. Liitteenä on esitys seurakuntayhtymän ympäristöohjelmaksi. Ohjelma sisältää seurakuntayhtymän ympäristötavoitteet. Varsinaiseen ympäristöohjelmaan valittuihin tavoitteisiin tulee nimetä vastuuhenkilöt ja tavoiteaikataulut.

3.4 Seuranta

Ympäristöohjelmaan listattuja tavoitteita seurataan ympäristöindikaattoreiden avulla. Ympäristöindikaattoreiksi valittiin veden, sähkön ja lämmön kulutuksen seuranta. Ympäristöohjelman toteuttamisesta raportoidaan seurakuntayhtymän vuosittaisessa toimintakertomuksessa. Raportteihin täytyy liittää seurakuntayhtymän energiankulutusraportit.

3.5 Johdon sitoutuminen

Seurakuntayhtymän viestintävastaava laittoi tiedotteen ympäristödiplomin hakuprosessin alkamisesta seurakuntayhtymän omille www-sivuille, intraan sekä medialle. Ympäristödiplomista tiedotetaan koko seurakunnalle ja näin varmistetaan osaltaan johdon ja työntekijöiden sitoutuminen ympäristötavoitteiden saavuttamiseen. Ympäristöohjelma on tarkoitus lähettää kirkkoneuvoston hyväksyttäväksi vuoden 2018 loppuun mennessä. Kun kirkkoneuvosto on hyväksynyt ympäristöohjelman, se lähettää ympäristöohjelman tiedoksi kirkkovaltuustolle. Kirkkovaltuusto sitoutuu tavoitteisiin, kun se hyväksyy keskeiset ympäristötavoitteet toiminta- ja taloussuunnitelmassaan. Miten seurakunnat käsittelevät asian neuvostoissaan?

3.6 Ympäristövastaavan ja -työryhmän nimittäminen

Ympäristövastaavaksi nimettiin Kari Virtanen Lisäksi ympäristövastaavan avuksi nimettiin työryhmä, johon kuuluvat Jukka Nikunen, Teijo Kankkunen, Juha Eklund, Kirsi Hyvönen ja Piia Veikkanen.

3.7 Henkilöstön koulutus

Ympäristödiplomista tiedotetaan seurakunnalle jo hakuprosessin alkuvaiheessa seurakuntayhtymän intrassa. Ympäristökatsauksen ja -ohjelman valmistumisen ja vahvistumisen jälkeen sekä ympäristödiplomin myöntämisen jälkeen, asiasta tiedotetaan myös seurakunnalle. Syksyllä (12.9.2018) järjestettiin henkilöstöpäivä, jossa yhtenä käsiteltävänä asiana oli ympäristöasiat ja ympäristödiplomi. Koko henkilökuntaa tiedotettiin ympäristödiplomista 24.4. Tilaisuudessa kerrottiin, miten toimitaan ympäristödiplomin mukaisesti.

Kiinteistöhenkilöstöllä on ollut oma tarkempi koulutuksensa syksyllä 2018 (13.11.2018), jossa kouluttajana oli Etelä-Karjalan jätehuollon asiantuntija.

3.8 Pisteet ja tarkistustaulukko

Seurakuntayhtymän sisäinen auditointi tuotti 165 vapaavalintaista pistettä. Pisteet perustelujen kera on merkitty auditointia varten tarkistustaulukkoon. Perustelut löytyvät myös laajemmin tämän työn kappaleista.

3.9 Auditointi

Tuomiokapitulilta pyydettiin ympäristöjärjestelmän auditointia vuoden 2018 loppupuolella.

3.10 Diplomin uusiminen

Lappeenrannan seurakuntayhtymällä ei ole ollut aiemmin Kirkon ympäristödiplomia eli diplomia haetaan ensimmäisen kerran. Ympäristödiplomi on voimassa myöntämisvuoden loppuun ja siitä seuraavat neljä kalenterivuotta.

LISÄPISTEITÄ ANTAVAT KRITEERIT

3.11 Tehtäväalueiden ympäristövastaavat

Lappeenrannan seurakuntayhtymä valitsi ympäristövastaavat eri tehtäväalueille. Taulukossa 1 on listattuna kyseiset henkilöt.

Taulukko 1. Tehtäväalueiden ympäristövastaavat.

Tehtäväalue	Ympäristövastaava
Hautausmaat	Jukka Nikunen
Jumalanpalveluselämä	Juha Eklund
Kiinteistöt	Teijo Kankkunen
Leirikeskukset ja keittiöt	Kirsi Hyvönen
Siivous	Piia Veikkanen
Talous	Kari Virtanen

Lisäksi energiavastaavaksi valittiin Teijo Kankkunen ja vaarallisista jätteistä vastaavaksi valittiin Jukka Nikunen.

3.12 Lisäkoulutus

Jätteenkäsittelystä on pidetty 13.11.2018 Sammonlahden seurakuntakeskuksessa Etelä-Karjalan Jätehuolto on pitänyt kiinteistötoimen työntekijöille (15 henkilöä paikalla) koulutustilaisuus.

Koulutuksesta on pidetty yhteenveto paikalla olleiden toimesta ainakin Sammonlahden seurakunnan työtekijöille heidän työtekijäkokouksessaan. Näin tulee toimia muissakin seurakunnissa ja yhteisillä työmuodoilla.

3.13 Viestintä

Seurakuntayhtymä teki ympäristödiplomin hakuprosessin käynnistämisestä tiedotteen, joka lähetettiin paikallismedialle ja seurakuntayhtymän intraan sekä julkaistiin seurakuntayhtymän nettisivuilla. Aiheesta laitettiin uutinen myös Seurakuntatervehdys-lehteen. Ympäristödiplomin saamisesta on aikanaan tarkoitus tiedottaa samoihin viestintäkanaviin ja niiden lisäksi sosiaaliseen mediaan, Facebookiin ja Twitteriin.

3.14 Oma väliauditointi

Ympäristödiplomia haetaan ensimmäisen kerran, joten väliauditointia ei ole tehty. Myöskään vertaisarviointeja ei ole suoritettu.

3.15 Muut toimenpiteet

Koko henkilökunnalle pidetään keväällä 2019 tiedotustilaisuus ympäristödiplomin hakemisesta tiedotustilaisuus, jossa sitoutetaan henkilöstö tehtyihin muutoksiin toimintatavoissa ja hankintaohjeista.

4 Toiminta ja talous

MINIMIKRITEERIT

4.1 Toiminta- ja taloussuunnitelma

Vuoden 2018 toiminta- ja taloussuunnitelmassa ei ole kerrottu ympäristötavoitteiden laatimisesta. Ympäristöasiat mainitaan yhtenä toiminnan painopisteenä vuoden 2019 toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Kun tavoite on toiminta- ja taloussuunnitelmassa, niin raportointi tapahtuu automaattisesti tilinpäätöksen yhteydessä.  

4.2 Hankinnat

Seurakuntayhtymän tuloslaskelma osoittaa, että ostot tilikauden aikana ovat vähentyneet viime vuosina. (Liitteenä tuloslaskelmat 2 edellistä vuotta)

Seurakuntayhtymällä on pakettiauto, joka on kaikkien seurakuntien työmuotojen yhteiskäytössä. Autoa voi varata Prime-ajanvarausohjelman kautta. Seurakuntayhtymässä on vielä käytössä kertakäyttötuotteita. Tulevaisuudessa pyritään käyttämään kierrätysmateriaalista tehtyjä kertakäyttötuotteita.

Seurakuntayhtymän omissa tarjouspyynnöissä selvitetään aina ympäristönäkökulma. Kaikki hankinta-arvon ylittävät hankinnat kilpailutetaan ja kilpailutuksessa noudatetaan hankintalain määräyksiä ja muita olemassa olevia ohjeita. Esimiehillä on kuitenkin valvontavastuu ja vastuu hankintatoimesta yleensä. Lappeenrannan hankintakeskus kilpailuttaa hankinnat seurakuntayhtymälle.  Hankintakeskuksen noudattamiin arvoihin kuuluu yhtenä arvona energiatehokkuus ja ympäristöystävällisyys. Muita hankintoihin liittyviä arvoja ovat tasapuolisuus ja syrjimättömyys, kokonaistaloudellisuus ja sosiaaliset kriteerit.

Etelä-Karjalan maakunnallisen hankintaohjeen mukaan ehdottomana vaatimuksena hankinnoissa on otettava huomioon mahdollisuuksien mukaan kestävä kehitys, tuotteiden ja niiden pakkausmateriaalien ympäristövaikutukset ja -kuormitukset sekä kierrätysmahdollisuudet tavaran tai rakennusmateriaalin koko elinkaaren aikana.  Tarjouspyynnöistä valitaan joko kokonaistaloudellisesti edullisin tai halvin tarjous, mutta valintaperuste pitää ilmoittaa jo tarjouspyyntöä laatiessa. Käytettäessä kokonaistaloudellisesti edullisuutta valintakriteerinä, vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa.

Kilpailutusrajan alittavissa hankinnoissa noudatetaan soveltuvin osin hankintaohjeen mukaisia menettelytapoja. Näissä hankinnoissa hankintamenettelyn valinta on hankintayksikön harkinnassa, mutta usein on perusteltua noudattaa vastaavanlaisia hankintamenettelyjä kuin kilpailutusrajan ylittävissä hankinnoissa. Ympäristönäkökulma otetaan huomioon myös kilpailutusrajan alittavissa hankinnoissa.

4.3 Vastuullinen sijoittaminen

Seurakuntayhtymän kiinteistöt, metsät ja rahoitussijoitukset on tehty vastuullisen sijoittamisen ohjeiden mukaan. (Liitteenä tarjouspyyntö sijoituksista)

Seurakuntayhtymällä on sijoituksia Danske Bankissa, Osuuspankissa ja Handelsbankenissa, jotka kaikki ovat allekirjoittaneet YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Seurakuntayhtymän sijoitussuunnitelmaan on liitetty vastuulliset sijoitusperiaatteet. (Liitteenä sijoitussuunnitelma) Seurakuntayhtymä nostaa esiin myös vastuulliset kriteerit tarjouspyyntövaiheessa. (Liitteenä tarjouspyyntö)

4.4 Hiililaskuri

Kirkon ilmastolaskuria ei ole enää päivitetty, joten diplomin saanti ei edellytä enää tämän laskurin käyttöä. Perusvaatimuksista on poistettu hiililaskurin käyttö.

LISÄPISTEITÄ ANTAVAT KRITEERIT

4.5 Vastuulliset sijoitusrahastot

Erityisen vastuullisten tai kestävän kehityksen mukaisten sijoitusten prosenttiosuutta ei ole tällä hetkellä tiedossa.

4.6 Lähetystyöhön ja kansainvälisen diakoniaan myönnettyjen varojen osuus verotuloista

Lähetystyön ja kansainvälisen diakonian avustusten osuus on noin 1,5 %:a verotuloista.

4.7 Ympäristömerkityt tuotteet

Seurakuntayhtymässä käytetään joitakin ympäristömerkittyjä tuotteita. Ainakin seuraavilla seurakuntayhtymän käyttämillä tuotteilla on ympäristömerkki:

• Yleispuhdistusaineet: Kiilto 10 Universum, Kiilto Alltop, Kiilto Vieno, Kiilto SuperQuick Spurt ja KW Tiptop (Joutsenmerkki)
• WC-puhdistusaineet: HETI Sapu Joutsen, Kiilto Sanitop ja Kiilto Rosita (Joutsenmerkki)
• Nestesaippua: Erisan (Joutsenmerkki)
• Koneastianpesuaineet: Kiilto MD Green ja Kiilto MD 10 Green (Joutsenmerkki)
• Huuhtelukirkasteet: Kiilto Bright ja Kiilto Restia (Joutsenmerkki)
• Menu-leivinpaperi (Joutsenmerkki)
• Kopiopaperi (EU-kukka ja Joutsenmerkki)
• Kopiokoneet, taloustoimisto (Energy Star)
• Tietokoneiden näytöt, taloustoimisto (Energy Star)

4.8 Ympäristöindikaattorit

Kiinteistöjen sähkön, lämmön ja veden kulutukselle on asetettu 5 %:n vuotuinen vähennystavoite.

4.9 Hiilidioksidipäästöjen vähentämissuunnitelma ja kompensointi

Seurakuntayhtymässä ei ole tehty hiilidioksidipäästöjen vähentämissuunnitelmaa.

4.10 Muut toimenpiteet

Seurakuntayhtymä pyrkii lisäämään uusiutuvan energian käyttöä kiinteistöissä, joissa muutos on mahdollista tehdä. Kolmen vuoden päästä järjestetään seuraava kilpailutus.

Ympäristömerkittyjen tuotteiden hankkimisesta tehdään ohjeistus ja niitä pyritään hankkimaan jatkossa enemmän.

Kulutetun kopiopaperin määrä on vähentynyt, sillä esimerkiksi yhteisen kirkkoneuvoston (YKN) ja kiinteistöasiainjohtokunnan (KAJ) esityslistat lähtevät sähköisesti.

Sammonlahden seurakunnalla esityslistat lähtevät sähköisessä muodossa. Toimintatapaa laajennetaan koko yhtymän tasolla.

5 Ympäristökasvatus

MINIMIKRITEERIT

5.1 Seurakunnalla on ympäristökasvatussuunnitelma

Lappeenrannan seurakuntayhtymällä ei ole varsinaista ympäristökasvatussuunnitelmaa, mutta ympäristökasvatussuunnitelma aiotaan tehdä. Ympäristökasvatussuunnitelman laatimisesta vastaa Juha Eklund.

5.2 Ympäristöasiat sisältyvät seurakunnan jumalanpalveluselämään

Kaikissa Lappeenrannan seurakunnissa vietetään luomakunnan sunnuntaita jonakin sunnuntaina touko-elokuun aikana. Luomakunnan sunnuntaita vietetään ainakin kerran, mutta mahdollisesti sitä voidaan viettää parikin kertaa seurakunnasta riippuen.

Ympäristöasiat ovat esillä seurakuntien vuotuisessa jumalanpalvelussuunnittelussa ja -elämässä. Lappeenrannan seurakunnat järjestävät myös paljon erilaisia luontokirkkoja ja -hartauksia, joita käsitellään tarkemmin luvussa 5.4.

5.3 Ympäristöasiat eri työmuodoissa

Ympäristöasiat ovat esillä eri työmuodoissa aika ajoin. Ympäristökasvatus toteutuu jumalanpalveluksissa, rippikouluissa sekä koulutyössä. Niiden lisäksi ympäristökasvatusta on mm. seuraavissa työmuodoissa:

Varhaisnuorisotyö (Anja Kytölä): Seurakuntayhtymä järjestää varhaisnuorten kerhoja, joissa kerho-ohjaajat pitävät välillä luontoaiheisia ja kierrättämiseen liittyviä hartauksia. Varhaisnuorten leireillä puhutaan luonnosta ja liikutaan luonnossa. Leireillä käsitellään, kuinka luonnossa ollaan sitä kunnioittaen ja käydään läpi roskien lajittelua. Lisäksi askartelussa pyritään käyttämään kierrätysmateriaaleja ja toimimaan luontoa säästäen.

Lapsityö (Laura Toivanen): Lappeenrannan seurakuntien varhaiskasvatuksessa järjestetään retkiä, joissa tutustutaan luontoon ja sen eläimiin sekä ötököihin. Lapsille opastetaan roskien oikeat paikat ja kerrotaan, että vanhaakin tavaraa voi korjata eikä aina tarvitse ostaa uutta. Lapsille kerrotaan luonnon vaiheista eri vuodenaikoina ja opetetaan luonnon kunnioittamista. Lisäksi syksyksi 2018 on perustettu yksi luontopainotteinen päiväkerho.

Erityisdiakonia (Ari Tuomikoski): Erityisdiakoniatyössä järjestetään mm. retkitoimintaa. Periaatteena on, että kertakäyttöastioita käytetään mahdollisimman vähän ja roskat tuodaan pois luonnosta sekä lajitellaan. Retkiä tehdään esim. Venäjänsaareen, jossa on seurakuntayhtymän leiripaikka. Siellä on sauna ja makuuaitta, jossa voi yöpyä.

Partiotoiminta  (Jukka Hirvi) Partion eri ikäkausiohjelmiin (sudenpennut, seikkailijat, tarpojat, samoajat ja vaeltajat) kuuluu lukuisia eri ohjelmia, joiden tavoitteena on luonnontuntemus ja ympäristökasvatus. Partion peruskirjassa määritellään, että partiolaisella on velvollisuus suhteessa partioon.

Suhde ympäristöön merkitsee vastuunottoa elinympäristöstä, huolehtimista sen säilymisestä tuleville sukupolville sekä luonnon kunnioittamista

LISÄPISTEITÄ ANTAVAT KRITEERIT

5.4 Ympäristöaiheiset erityisjumalanpalvelukset

Lappeenrannan seurakunnat järjestävät useita erilaisia ympäristöaiheisia erityisjumalanpalveluksia. Seuraavissa kappaleissa on kerrottu tarkemmin niistä.

Seurakuntayhtymä järjestää kerran kesässä venekirkon Saimaalla Ilkonsaaressa. Viime kesänä se järjestettiin 1.7.2018. Ihmiset tulevat tapahtumaan omilla veneillä. Seurakuntayhtymällä on myös 12 henkilön vene, jonka käyttöä voi harkita kuljetuksissa venekirkkoon. Lisäksi partiolaisilla on omia veneitä/aluksia, joilla he pääsevät Ilkonsaareen.

Kauskilan kappelinmäellä järjestetään myös vähintään kerran kesässä hartaus. Lappeenrannan vanhin kirkko, Pyhän Laurin kirkko, on sijainnut kyseisellä paikalla. Arkeologisten kaivausten yhteydessä löydettiin vanhan kirkon pohjan paikka, mihin rakennettiin alttari ja risti. Kyseinen alue on myös rauhoitettu.

Adventin aikaan järjestetään adventtihartaus Rytölässä. Siellä on sodan aikaisiin linnoituslaitteisiin kuuluva luola, jossa hartaus järjestetään.

Lappeenrannan linnoituksen mäellä on talvisin lumikirkko, joka on rakennettu lumesta ja sen ikkunat jäästä. Lumikirkko on toiminnassa kuuden viikon ajan ja siellä järjestetään tänä aikana hartauksia kolme kertaa viikossa ja sen lisäksi välillä muita tapahtumia.

Kesäisin Lappeenrannan hiekkalinnoituksessa on hiekkakappeli, jossa on hartaus kaksi kertaa viikossa ja sen lisäksi lapsityön järjestämää toimintaa.

Näiden lisäksi Lappeen seurakunta järjestää ajoittain metsäkirkkoja maaseudulla. Metsäkirkko toteutetaan usein yhteistyössä esimerkiksi kyläjärjestöjen tai metsästysseurojen kanssa.

Jokaisella hautausmaalla järjestetään luontohartaus ainakin kerran kesässä ja jouluaattona.

Myös leireillä pidetään luontohartauksia.  

5.5 Erityiset ympäristötapahtumat

Lappeenrannan seurakunnissa järjestetään paljon talkootoimintaa muuallakin kuin vain hautausmaiden ympäristössä. Leirikeskuksien ympäristöjä on raivattu ja roskia kerätty parin viime kesän aikana useamman päivän ajan. Joka keväänä on siivottu toukokuussa Sammonlahden kirkon ympäristö. Tähän osallistuu seurakunnan työntekijöitä ja tehtävinä on mm. kivetysten korjaus, haravointi ja roskien keruu.

Lappeenrannan kirkon ja vieressä menevän junaradan välissä oleva alue on melkoista risukkoa. Alueen siistiminen kuuluisi valtiolle, mutta seurakunta on päättänyt aktivoitua alueen kunnostamisessa. Alue raivattiin siistimmäksi talkooporukalla toukokuussa 2018. Alueen siistiminen on samalla puistonhoitoa ja myös osa kaupunkikuvallista ympäristötyötä.

Seurakunnat eivät osallistu WWF:n Earth Hour -tapahtumaan, mutta tapahtumaan osallistumista harkitaan.

5.6 Hiljaisuudelle rauhoitetut paikat

Kauskilan kappelinmäki on selkeä hiljaisuudelle rauhoitettu paikka. Sieltä löytyy alttari, risti, pari muistomerkkiä sekä opastaulu.

Useat leirikeskukset sijaitsevat Saimaan rannalla. Rannat ovat siistittyjä ja hoidettuja, mutta kuitenkin selkeästi luonnonmukaisia. Rannoilla on tilapäisesti pystytettyinä ristejä, jotka osoittavat hiljaisuuden paikkoja.

Ilkonsaareen on pystytetty risti, joka on entinen Konnunsuon vankilan risti, joten Ilkonsaarikin on eräänlainen hiljaisuudelle rauhoitettu paikka. Virkistysaluesäätiö ylläpitää Ilkonsaarta, mutta se on seurakunnan aktiivisessa käytössä. Saaressa on neljä ortodoksien tsasounaa. Saaressa on pidetty venekirkon lisäksi Suomen Merimieskirkon kesäpäivät. Lisäksi Sammonlahden seurakunta aikoo viettää siellä päivän loppukesästä. Seurakuntayhtymän oma vene mahdollistaa työyhteisöille tapahtumat Saimaalla.

5.7 Verkostoyhteistyö

Seurakunnissa tehdään aktiivisesti partiotyötä. Partiolaiset järjestävät leirejä esimerkiksi seurakuntayhtymän leirikeskuksissa.

Vuoden 2016 toukokuussa järjestettiin avajaiset uudelle hulevesikosteikolle Sammonlahden uimarannan läheisyydessä. Avajaisiin osallistui mm. Lappeenrannan kaupungin ympäristöjohtaja, koululaisia ja kirkkoherra Juha Eklund. Kirkkoherra piti tilaisuudessa puheen ja siellä laulettiin myös virsiä. Lisäksi seurakunnassa oli tehty linnunpönttöjä, jotka vietiin avajaisiin ja koululaiset saivat ripustaa niitä lähipuihin.
 

5.8 Ympäristökasvatuksessa on otettu käyttöön välillisen vaikuttamisen menetelmät

Lappeenrannan seurakuntayhtymän etusivulla on uutinen ”Ympäristödiplomilla edistämään ekologista toimintatapaa”. Tästä uutisesta löytyy linkki Kirkon ympäristötyön nettisivuille. Seurakuntayhtymän nettisivuille voisi lisätä selkeämmin ympäristösivut.

5.9 Muut toimenpiteet

Kirkkojen alttareilla on käytössä luonnonkukkia ja materiaaleja tai vaihtoehtoisesti puutarhasta tuotuja kasveja ja kukkia. Lähiympäristöissämme kasvaa paljon kauniita ja hyödynnettävissä olevia kasveja, joten tämän avulla suositaan tehokkaasti kotimaisia kasveja ja lähiympäristön antimia. Myös musiikkivalinnoissa on toteutettu ympäristökasvatusta. Jumalanpalvelusten virsiä valittaessa pyritään huomioimaan vuodenaika ja alueen ympäristö.

Lappeenrannan kirkon lähialue on julistettu savuttomaksi. Savuttomuus on ollut vuodesta 2008 voimassa seurakuntakeskuksissa, kirkoissa ja leirikeskuksista ja niiden ympäristössä. Näin voidaan vaikuttaa siihen, ettei alueelle keräänny tupakan natsoja ja toisaalta siihen, että tupakointi olisi vähäisempää. Tupakan kasvatus on luontoa kuormittavaa ja sen poltosta aiheutuu ilmanlaatua pilaavia tekijöitä.

Lauritsalassa junaradan vieressä sijaitsee yksittäinen hauta, johon on haudattu Suomen sisällissodassa ammuttu mies. Hauta on samalla paikalla, jossa hänet surmattiin. Hauta on eristetty metalliketjulla ja siinä on valkoinen risti.  Junarata on pengerretty tältä kohtaa siten, ettei junarata tule haudan päälle. Seurakuntayhtymä on siistinyt hautaa ja haudalle on laskettu välillä kukkaseppele. Tulevaisuudessa paikalle voisi pystyttää infotaulun, joka kertoo haudasta ja historiasta.

Seurakuntalaisilla on minimiperiaatteena, että vieraillessaan luonnossa tai leirikeskuksissa paikka jäisi vähintään yhtä siistiksi, mitä se oli heidän tullessaan. Käytännössä pyritään kuitenkin siihen, että paikka jäisi vielä siistimmäksi kuin, mitä se oli heidän tullessaan.

6 Jätehuolto

MINIMIKRITEERIT

6.1 Jätehuoltoselvitys

Etelä-Karjalan jätehuoltomääräykset koskevat kaikkia Lappeenrannan seurakuntayhtymän toimipisteitä. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy vastaa Etelä-Karjalassa kunnan järjestämästä jätteenkuljetuksesta ja kilpailutuksesta. Seurakuntayhtymän jätehuollosta vastaa Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n lisäksi ympäristöhuoltoalan yritys Remeo Oy, Lassila & Tikanoja, Hyötypaperi Oy sekä Lappeenrannan Huoltomestarit Oy.

Etelä-Karjalan jätehuoltomääräyksien mukaan erikseen on lajiteltava vaaralliset jätteet, kuivajäte, biojäte sekä hyötyjätteet. Kuiva- ja biojäte on lajiteltava aina, mutta hyötyjätteistä keräyskartongin/pahvin, keräyslasin ja metallin lajitteluvelvoitteet riippuvat niiden syntyvästä viikoittaisesta määrästä. Mikäli keräyskartonkia/pahvia kertyy 20 kg/viikko tai lasia ja metallia 30 kg/viikko, niin nämäkin hyötyjätteet on lajiteltava. Jäteastioiden tyhjennysvälit on määrätty myös jätehuoltomääräyksissä ja niitä noudatetaan seurakuntayhtymän toimipisteissä. Biojäte on tyhjennettävä kesäaikaan kerran viikossa ja talviaikaan kerran kahdessa viikossa. Mikäli biojäte on pakattuna ja kuivitettuna tyhjennysväli on kesällä kaksi viikkoa ja talvella neljä viikkoa.  Kuivajätteen tyhjennysväli voi olla 1, 2, 4 tai 8 viikkoa.

Kierrätyspisteiden merkintää voisi yhtenäistää. Esimerkiksi Ristikankaan hautausmaalla lukee joissakin astioissa ”maatuva jäte” ja toisaalla ”biojäte”. Merkinnät tulisi olla kaikkialla samanlaisia. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:ltä on saatavissa jäteastioiden tarralappuja, joissa eriteltäisiin myös mitä astiaan saa laittaa. Tällaiset tarralaput olisi hyvä hankkia kaikkiin seurakuntayhtymän toimipisteisiin.

HAUTAUSMAAT

Lappeenrannan seurakuntayhtymän hautausmailla lajitellaan pääsääntöisesti kuivajäte, biojäte, metalli sekä puutarhajäte. Puutarhajäte kompostoidaan jokaisella hautausmaalla. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy vastaa pääasiassa hautausmaiden jäteastioiden tyhjentämisestä. Hautausmailla työntekijät tyhjentävät sekajäteastiat isommille lavoille, joiden tyhjennys tilataan tarpeen vaatiessa soittamalla. Lappeen Huoltomestarit Oy hakee sekajätteen Joutsenon, Ristikankaan sekä Lepolan hautausmaalta ja toimittaa sen Remeolle käsiteltäväksi. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy vastaa jäteastioiden tyhjentämisestä muiden jätteiden ja hautausmaiden osalta.

Seurakuntakeskusten jäteastioiden tyhjennys tapahtuu automaattisesti ilman, että tyhjennystä tarvitsee tilata soittamalla. Hautausmaiden huoltorakennuksista saatetaan viedä esimerkiksi biojäte hautausmaan välittömässä läheisyydessä olevan seurakuntakeskuksen tai muun seurakuntayhtymän kiinteistön jätepisteeseen. Näin toimitaan mm. Joutsenossa ja Ristikankaalla.

LEIRIKESKUKSET (sis. siivous ja keittiöt)

Piiluvan, Tuosan ja Kesärannan leirikeskuksien jätehuolto on järjestetty melko kattavasti. Leirikeskusten jätekatoksissa on keräysastiat pahville, paperille, biojätteelle sekä sekajätteelle. Piiluvan ja Tuosan leirikeskuksissa on myös metallinkeräys. Kesärannassa metallit kerätään erilleen ja viedään itse keräyspisteeseen. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy vastaa pääasiassa leirikeskusten jäteastioiden tyhjentämisestä, mutta myös Lassila & Tikanoja tyhjentää esim. pahvirullakoita. Leirikeskusten keittiöissä kerätään erilleen keräyslasi, joka viedään lähimpään keräyspisteeseen. Myös käytetyt paristot ja valaisimet toimitetaan keräyspisteeseen. Siivoojat lajittelevat myös siivouskärryjensä alatasolle erikseen mm. metallit ja lasit, vaikka siivouskärryissä ei varsinaista lajittelua olekaan.

SEURAKUNTATALOT JA -KODIT (sis. keittiö ja siivous)

Suurimmissa seurakuntakeskuksissa, Sammonlahdessa, Lauritsalassa sekä Joutsenossa on järjestetty jätteiden lajittelupisteet hyvin. Seurakuntakeskuksista löytyy keräysastia pahville, paperille, biojätteelle sekä sekajätteelle. Sammonlahdessa ja Joutsenossa on näiden lisäksi metallinkeräysastia. Lauritsalassa ei ole metallinkeräystä, mutta siellä metalli kerätään erilleen ja viedään itse keräyspisteeseen. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy sekä Lassila & Tikanoja huolehtii seurakuntakeskusten jäteastioiden tyhjentämisestä. Seurakuntakeskusten keittiöissä kerätään lasi erilleen ja työntekijät kuljettavat lasin lähimpään keräyspisteeseen. Lisäksi paristot ja valaisimet toimitetaan keräyspisteisiin.

TOIMISTOT

Toimistoissa syntyy todennäköisesti eniten paperijätettä. Paperinkeräys on mm. Koulukatu 10:ssä, Kirkkokatu 10:ssä, sekä Sammonlahden, Ristikankaan ja Uus-Lavolan seurakuntakodeissa. Sisällöltään arkaluontoiset paperit kerätään toimistoissa erilleen, toimitetaan lukolliseen laatikkoon ja käsitellään silppurissa, jonka jälkeen paperisilppu menee paperikeräykseen. Hyötypaperi Oy vastaa keräyspaperiastioiden tyhjentämisestä. Hautausmaiden toimistoissa on sekajäteastiat, jonne päätyy myös paperia. Joissakin hautausmaiden toimistoissa jätteiden lajittelu on vähän parempaa, esimerkiksi Joutsenon hautausmaan toimistossa kerätään toimistopahvit erikseen.

6.2 Jätehuoltosuunnitelma

Seurakuntayhtymällä on laadittu suunnitelma jäteastioiden tyhjentämisvälien pidentämisestä (liite). Lappeenrannan alueella on kokeiltu muovijätteen keräämistä omiin keräilyastioihin.

Yhtymä joutuu kilpailuttamaan uuden jätehuoltoasetuksen mukaisesti jätehuoltonsa ja tässä yhteydessä tarkistetaan jäteastioiden määrät ja hakukerrat tarkemmin.  Kiinteistötoimi hoitaa asian kuntoon.

Jätehuoltosuunnitelmasta selviää tavoitteet jätteen määrän vähentämiseksi ja hyötyjätteen keräyksen tehostamiseksi. Suunnitelmaa koulutetaan seurakuntayhtymän henkilökunnalle.

6.3 Hyötyjätteiden keräys

Seurakuntayhtymän tiloissa on keräysastiat niille jätteille, joita syntyy selkeästi eniten. Jos jätettä kertyy pieniä määriä, niin se kasataan erikseen ja työntekijät vievät tällaisen jätteen lähimpään keräyspisteeseen, joka sijaitsee esimerkiksi kotimatkan varrella.

6.4 Vaaralliset jätteet ja vastuuhenkilön nimeäminen

Seurakuntayhtymässä on nimetty vaarallisista jätteistä vastaavaksi henkilöksi hautausmaan työnjohtaja Mika Puustinen. Vaarallisista jätteistä vastaava opastetaan tehtävään ja huolehtimaan siitä, että koko henkilökunnalla on yleistiedot niistä vaarallisista jätteistä, joita yleisesti käytetään.

Merkittävimmät seurakuntayhtymän vaaralliset jätteet syntyvät hautaustoimen käytöstä. Niitä ovat mm. jäteöljyt, akut, paristot ja kasvinsuojeluaineet, jos niitä joudutaan hävittämään. Seurakuntayhtymällä ei ole omaa vaarallisten jätteiden keräyspistettä. Tällä hetkellä esimerkiksi jäteöljyt varastoidaan konehalleissa niille tarkoitettuihin astioihin ja astiat tyhjennetään, kun ne ovat täysiä. Myös tyhjät aerosolipullot yms. kerätään omiin astioihinsa.

Seurakuntayhtymässä ei ole vaarallisten jätteiden välivarastointia. Tarkoituksena on, että sellainen voitaisiin perustaa Ristikankaan hautausmaalle ja, että se olisi koko yhtymän käytössä.

Ongelmajätteistä ja niiden toimittamisesta jatkokäsittelyyn ei pidetä tällä hetkellä kirjaa. Diplomin vaatimuksena on, että ongelmajätteistä ja niiden toimittamisesta jatkokäsittelyyn tulee pitää kirjaa, jotta voidaan todentaa, mihin jatkokäsittelyyn tuotetut ongelmajätteet on toimitettu. Tähän kelpaa esim. siirtoasiakirjat, vastaanottotodistukset tai itse pidetty kirjanpito.

6.5 Bio- ja puutarhajätteen käsittely

Seurakuntayhtymän biojäteastiat tyhjennetään kuten jätehuoltomääräys edellyttää. Eli kesäkaudella vähintään kerran kahdessa viikossa ja talvikaudella ainakin kerran neljässä viikossa.

Kaikilla seurakuntayhtymän hautausmailla on puutarhajätteen kompostointi. Multa, puuroska ja lehdet ym. kasataan omalle alueelleen hautausmaan laitamille. Puutarhajätettä seulotaan ja siitä saadaan käyttökelpoista multaa noin 4-5 vuoden päästä. Kompostoinnin avulla syntynyttä multaa hyödynnetään mm. nurmialueiden tekoon.

6.6 Kaatopaikkajätteen määrän seuranta

Seurakuntayhtymän kaatopaikkajätteen määrää ei ole punnittu, joten seurantaa ei siltä osin ole. Seurakuntayhtymän jäteastioiden tyhjennysvälit ovat kuitenkin tiedossa ja sitä kautta voidaan arvioida jätteen määrää. Ei voida kuitenkaan tietää, ovatko astiat täysiä silloin kun ne tyhjennetään. Seurakuntayhtymän kiinteistöjen jäteastiat ja tyhjennysvälit ovat liitteenä.

6.7 Hautakynttilät ja kukkalaitteet

Hautausmailla on pienmetallin keräysastiat, jonne kynttilöiden metallikannet kuuluvat. Näin omaisilla on mahdollisuus lajitella metallikannet, mutta eihän sen toteutumista voida mitenkään valvoa. Talvisin hautausmailla on talkoita, joissa kerätään kynttilöitä ja talkoolaiset irrottavat kannet metallikeräykseen. Diplomin vaatimuksena on, että kaatopaikalle joutuvan hautakynttiläjätteen määrän vähentämiseksi on ryhdytty toimiin. Vaihtoehtoina on mm. omaisten informointi, julkinen keskustelu aiheesta sekä uudelleenkäytettävien lyhtyjen ja maatuvien kynttiläsuojusten suositteleminen.

Seurakuntalaisille ei ole kerrottu yhteisesti maatuvista kukkalaitteiden pohjista, nauhoista tai muista sidontamateriaaleista. Tarkoituksena on olla yhteyksissä hautaustoimistojen kanssa ja suositella heidän käyttöönsä tällaisia ympäristöystävällisempiä kukkalaitteita.
 

LISÄPISTEITÄ ANTAVAT KRITEERIT
 

6.8 Hyötyjätteiden vapaaehtoinen keräys

Seurakuntayhtymällä on kaksi kirpputoria, toinen sijaitsee Joutsenossa ja toinen Sammonlahdessa. Sammonlahden kirkon kellarissa sijaitseva kirpputori kerää varoja diakonialle ja lähetystyölle. Myös Joutsenon seurakuntakeskuksen yhteydessä olevan kirpputorin tuotto menee lähetystyön hyväksi.

6.9 Kertakäyttötuotteiden vähentäminen

Seurakuntayhtymässä ei ole luovuttu täysin kertakäyttötuotteista. Esimerkiksi lasten kerhotilojen, leirikeskusten ja toimistojen vessoissa on kertakäyttöisiä käsipyyhkeitä. Käsipyyherullat eivät ole osoittautuneet toimiviksi ratkaisuiksi lasten käytössä. Taloustoimistoon on hankittu vakituiselle henkilökunnalle vessoihin omat kankaiset käsipyyhkeet, mikä on vähentänyt syntyvän jätteen määrää.

Kertakäyttöastioita pyritään käyttämään harvoin. Lähinnä niitä käytetään leirien nuotioruokailuissa sekä isoissa tapahtumissa Lappeen seurakuntasalissa.

Keittiöissä käytetään jonkin verran kertakäyttöisiä siivousliinoja hygieniasyiden takia. Kertakäyttöisten siivousliinojen käyttö on kuitenkin minimoitu niin vähäiseksi kuin mahdollista.

6.10 Kaatopaikkajätteen väheneminen

Jätteen määrän vähentämistä voidaan seurata vain jäteastioiden tyhjentämisvälin pidentämisellä. Siitä on laadittu suunnitelma.

6.11 Kompostointi

Seurakuntayhtymässä ei ole järjestetty biojätteen omatoimista kompostointia.

6.12 Hyötyjätepisteet hautausmaalla

Useimmilla hautausmailla on sekajätteen lisäksi jäteastiat biojätteelle ja metallille. Puutarhajätteelle on järjestetty kompostointi jokaisella hautausmaalla.

6.13 Muut toimenpiteet

Joissakin toimipisteissä kerätään kahvipusseja ja niitä toimitetaan tahoille, jotka hyödyntävät kahvipusseja esim. käsitöissä.

7 Siivous

MINIMIKRITEERIT

7.1 Ympäristöselvitys

Lappeenrannan seurakuntayhtymään kuuluu useita toimipisteitä ja näin ollen siivoustakin tarvitaan useissa kohteissa. Seurakuntayhtymän siivouksessa pyritään tehokkuuteen ja hyvään laatuun. Puhdistusaineiden käyttö on pyritty minimoimaan annostelun osalta. ISS palvelut vastaa siivouksesta Saarenkadun kerrostaloissa sekä kerhotilassa. Lassila & Tikanoja vastaa siivouksesta seuraavissa tiloissa: Valtakatu 38, Kourulan seurakuntakoti, Mäntylän kerhohuone, Ristikankaan kerhohuone, Mustolan kerhomökki ja Korvenkylän seurakuntakoti. Muissa seurakuntayhtymän kiinteistöissä siivouksesta vastaavat vahtimestarisuntiot ja siivoojat sekä keittiöhenkilökunta. Leirikeskuksissa on omat siivoojat ja tarvittaessa vuokrasiivoojia.

Siivouksessa pyritään käyttämään pesuaineita tehokkaasti ja niiden liiallista käyttöä vältetään. Oikean annostelun avulla minimoidaan jo hyvin ympäristöhaittoja. Seurakuntayhtymän siivouksessa on käytössä lähinnä yleispuhdistusaineita, konetiskiaineita ja ikkunanpesuaineita. Vuoden 2018 lokakuun alusta alkaen seurakuntayhtymä liittyi kuntahankintaan yhdessä Lappeenrannan kaupungin kanssa ja tämän jälkeen siivousaineiden hankinnat tulevat sitä kautta. Tällä hetkellä toimittajana on Velimark Oy.

Seurakuntayhtymässä käytetään yleispuhdistusaineena pääsääntöisesti Kiilto 10 Universum -yleispuhdistusainetta. Se on heikosti emäksinen yleispuhdistusaine, joka sopii ylläpito- ja perussiivoukseen. Lisäksi tällä tuotteella on Joutsenmerkki osoituksena ympäristöystävällisestä tuotteesta. WC-tilojen puhdistukseen on pari vapaavalintaista tuotetta, jonka siivooja voi valita mieltymyksensä mukaan. Vaihtoehtoina ovat HETI Sapu Joutsen tai Kiilto Rosita -puhdistusaineet. Molemmilla aineilla on Joutsenmerkki. Konetiskiaineena käytetään Heti Puhdas -konetiskiainetta. Se on nestemäinen emäksinen koneastianpesuaine.

Leirikeskuksissa käytetään osittain eri puhdistusaineita kuin muissa seurakuntayhtymän tiloissa. Leirikeskuksien siivouksessa on käytössä seuraavia yleispuhdistusaineita: Kiilto 10 Universum, Kiilto Alltop, Kiilto Vieno, Kiilto SuperQuick Spurt ja KW Tiptop. Saniteettitilojen puhdistuksessa käytetään Kiilto Sanitop ja Kiilto Rosita -aineita. Lisäksi leirikeskuksissa käytetään lattioiden puhdistus- ja hoitoaineena Kiilto Optimal -ainetta ja saippuana Erisan-nestesaippuaa. Näillä kaikilla tuotteilla on Joutsenmerkki.

Siivoojien siivouskärryissä ei ole erillistä keräysastiaa esim. lasille ja metallille, mutta siivoojat keräävät ne kärryn alaosaan ja vievät isoihin keräysastioihin.

Pesuaineet ja siivousvälineet säilytetään siivouskomeroissa, jotka ovat lukittuina. Puhdistusaineiden käyttöturvatiedotteet löytyvät jokaisesta siivouskomerosta ja ne päivitetään riskikartoituksen yhteydessä. Leirikeskusten osalta käyttöturvatiedotteet on päivitetty nyt keväällä.

Siivoojat on opastettu koulutuksessa vedettömään siivoukseen ja siivouksessa käytetään mikrokuituliinoja. Tarkoituksena on, että siivouksessa käytettäisiin mahdollisimman paljon nihkeä-/kuivamenetelmiä. Tämän avulla pyritään säästämään sekä vettä että pesuaineita. Vain kahdelta siivoojalta löytyy laitoshuoltajan ammattitutkinto, mutta siivoojille on järjestetty erilaisia koulutuksia. Neljä vuotta sitten oli siivouskoulutuksen kurssi ja vuosi sitten Filedan koulutus. Näissä koulutuksissa on pyritty ohjeistamaan tehokkaan siivouksen toimintatapoja ja huomiota on kiinnitetty erityisesti siivousaineiden annostelun ohjeistukseen.

Puhdistusaineiden käyttö on pyritty minimoimaan oikeanlaisen annostelun myötä. Tämän ansiosta siivousaineita ei jää yleisesti käyttämättömiksi. Jos seurakuntayhtymän tiloista löytyy kuitenkin käyttämättömiä pesuaineita, niin huoltomiehet vastaavat niiden pois toimittamisesta.

7.2 Hankintojen ympäristökriteerit

Vuoden 2018 lokakuun alusta alkaen seurakuntayhtymä kuuluu yhdessä Lappeenrannan kaupungin kanssa siivousaineiden kuntahankintaan, jossa huomion kohteena ovat myös siivousaineiden ympäristövaikutukset. Käytössä olevat yleispuhdistusaineet ja WC-tilojen puhdistusaineet ovat kuitenkin tälläkin hetkellä ympäristömerkittyjä.

 

LISÄPISTEITÄ ANTAVAT KRITEERIT

7.3 Henkilökunnan koulutus

Kaksi siivoojaa on suorittanut laitoshuoltajan tutkinnon. Useat siivoojat ovat niin sanottuja työssäoppijoita. Siivoojille on järjestetty kuitenkin koulutustilaisuuksia, joissa on pyritty keskittymään mm. oikeaan pesuaineen annosteluun. Siivouskoulutuksen kurssi oli neljä vuotta sitten ja vuosi sitten oli Viledan järjestämä siivouskoulutus.

7.4 Haitallisista aineista luopuminen

Seurakuntayhtymän käyttämistä puhdistusaineista ei löytynyt ympäristölle haitallisia kemikaaleja eli ne eivät sisällä fosfaatteja, fosfonaatteja, hypokloriittia, EDTA:ta eikä NTA:ta.

7.5 Vaihtoehtoiset tuotteet

Siivouksessa käytetään mikrokuituliinoja, joiden ansiosta voidaan käyttää kuivempia siivousmenetelmiä ja pesuaineittakaan ei tarvita niin paljon. Mikrokuituliinoja ei viedä pesulaan, vaan ne pestään itse.

7.6 Muut toimenpiteet

Siivoukseen tarvittavat pesuaineet hankitaan pääsääntöisesti viiden litran pakkauksissa. Nämä suuremmat pakkauskoot vähentävät tehokkaasti pakkausjätteen määrää. Erikoispuhdistusaineita hankitaan pienemmissä pakkauksissa, jottei niitä jäisi ylimääräisiksi.

Siivouskertoja on pyritty myös minimoimaan. Perussiivous tehdään tiloille kerran vuodessa ja toimistoja siivotaan kaksi kertaa viikossa. Leirikeskuksia ja muita tiloja siivotaan käytön mukaan ja näin vältytään turhilta siivouskerroilta.

Siivoojat tyhjentävät monissa toimipisteissä kuivajätettä sisältävät roskikset niin, että kaatavat sen sisällön keräysastiaan, jolloin roskapussia ei tarvitse vaihtaa joka kerta.

Kaikissa leirikeskuksessa on keräyspiste kierrätyspulloille ja tölkeille aulassa.

Leirien alussa turvallisuus oppituntiin liitetään ympäristöohjeistus (liite).

Kone- ja kalustohankinnoissa kiinnitetään huomiota ekologiosuuteen ja energiatehokkuuteen.

8 Energia ja rakentaminen

Lappeenrannan seurakuntayhtymällä on omistuksessaan kaikkiaan 93 rakennusta, lukuun sisältyy myös saunat, grillikodat, varastot yms. Taulukossa 2 on lueteltu kaikki seurakuntayhtymän kiinteistöt, joissa on lämmitysjärjestelmä.

Taulukko 2. Lappeenrannan seurakuntayhtymän kiinteistöt ja energiankulutus

Kiinteistön nimi	Lämmitysjärjestelmä	Energian kulutus [MWh] vuosi 2017		Muuta
		kaukolämpö	sähkö
Ylämaan kappeli	sähkö		37,0
Ristikankaan huoltorakennus	kaukolämpö	71,0	48,0
Lepolan kappeli	kaukolämpö	79,0	16,0
Lepolan huoltorakennus	kaukolämpö	59,0	23,0
Lepoharjun kappeli	maalämpö		9,0	lämmitys uusittu 10/ 2017
Joutsenon kappeli	sähkö		52,0
Vanhan hm. sosiaalitilat	sähkö		5,0
Joutsenon huoltorakennus	sähkö		24,0	uusi muuttuu kaukolämpöön 2019
Lappeenrannan kirkko	kaukolämpö	322,0	36,0	sis. askartelupajan ja Wallikellarin
Lappeen Marian kirkko	kaukolämpö	142,0	5,0
Lauritsalan kirkko	kaukolämpö	277,0	40,0
Nuijamaan kirkko	sähkö		45,0
Joutsenon kirkko	kaukolämpö	190,0
Ylämaan kirkko ja srk-talo	sähkö		118,0
Sammonlahden srk-keskus	kaukolämpö	397,0	217,0
Nuijamaan srk-keskus	öljy	70,0	14,0
Vainikkalan srk-koti	öljy	180,0	20,0	sisältää rivitalon
Lauritsalan srk-keskus	kaukolämpö	231,0	121,0
Joutsenon srk-keskus	kaukolämpö	176,0	29,0
Joutsenon Pulpin srk-talo	kaasu	218,0	37,0	ilmavesilämpöpumppu11/2017
Joutsenon Korvenkylän srk-talo	sähkö		237,0	lisänä ilmalämpöpumput
Joutsenon Keskuspappila	kaukolämpö	54,0	15,0
Valtakatu 38	kaukolämpö	691,0	80,0
Uus-Lavolan srk-koti	kaukolämpö	55,0	1,5	myyty
Koulukatu 10 ja 12	kaukolämpö	627,0	230,0
Kyllikinkatu 1	kaukolämpö	120,0	17,0
Ristikankaankatu 7,9 ja kappeli	kaukolämpö	243,0	13,0
Piiluva uusi/vanha osa	kaukolämpö	299,0	125,0	lisänä ilmalämpöpumput
Tuosa uusi/vanha osa	sähkö		255,0	lisänä ilmalämpöpumput
Kuusiranta	sähkö		85,0
Pönniälä	muu
Humaljärvi	muu
Joutsenon Kesärannan leirikeskus	sähkö		164,0	lisänä ilmalämpöpumput
Joutsenon Koivunen partiomaja	muu
Ylämaan Metjärven leirikeskus	sähkö		0,4
		4 501,0	2118,9

MINIMIKRITEERIT

8.1 Rakentamista ohjaava lainsäädäntö

Kaikessa seurakuntayhtymän kiinteistöjen rakentamisessa noudatetaan siihen kohdistettuja lakeja, asetuksia, säädöksiä ja ohjeistuksia kuten maankäyttö-, rakennus-, terveydensuojelu-, luonnonsuojelu-, ympäristösuojelu- ja rakennussuojelulakia sekä kirkkolakia.

Uusien ja korjaushankkeiden suunnittelussa huomioidaan laissa asetettuja vaatimuksia kuten ympäristön ja kulttuuriarvojen vaaliminen, luonnonarvojen säilyminen, ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja luonnonvarojen säästeliäs käyttö.

8.2 Kulttuuriperinnön suojelu

Seurakuntayhtymällä on 7 kirkkoa, joista neljä on suojelukohteita. Kirkkolailla suojellut kirkot ovat Lappeenrannan kirkko, Lappeen Marian kirkko ja kellotapuli, Lauritsalan kirkko sekä Nuijamaan kirkko ja kellotapuli. Lappeenrannan kirkon rakentaminen alkoi 1912, keskeytyi 1914 ja jatkui 1923 valmistuen 1924. Kirkko sijaitsee historiallisella Nikolain linnoituksen vallien alueella. Lappeen Marian kirkon rakentaminen alkoi 1792 ja kirkko vihittiin käyttöön keskeneräisenä 1794. Lappeenrannan Marian kirkon nykyinen kellotapuli on myös suojelukohde ja se valmistui 1854. Lappeen Marian kirkon keskikruunua sanotaan Lappeenrannan kalleimmaksi yksittäiseksi esineeksi.

Kirkkohallituksen/Museoviraston erillispäätöksellä on suojeltu Lauritsalan kirkko, Nuijamaan kirkko ja kellotapuli 13.8.2003. Lauritsalan kirkko on rakennettu 1969 ja se on saanut vuoden betonirakenne -palkinnon. Sodan aikana Nuijamaan vanha kirkko tuhoutui kivijalkaa myöten. Nykyinen Nuijamaan kirkko on rakennettu 1948 ja kellotapuli 1949. Rahat kirkon rakentamiseen saatiin lahjoituksina mm. USA:sta.

Lisäksi suojeltavia kohteita ovat Etelä-Karjalan Museon/Lappeenrannan kaupungin päätöksellä 21.2.2007 toimistorakennukset Koulukatu 12 ja Valtakatu 38–40 sekä Museoviraston/Lappeenrannan kaupungin päätöksellä 29.3.2004 Lauritsalan seurakuntakeskus.

8.3 Uudis- ja korjausrakentamisen ympäristökriteerit

Seurakuntayhtymällä on uudis- ja perusparannusrakennushankkeita meneillään sekä suunnitteilla. Näissä rakennushankkeissa kiinnitetään huomiota jo suunnitteluvaiheessa energiatehokkuuteen ja yleisesti tiedossa olevien ohjeistusten ja määräysten yms. vaatimuksiin ja suosituksiin. Seurakuntayhtymä ei ole vielä liittynyt energiatehokkuussopimukseen.

8.4 Energian ja veden kulutuksen seuranta

Kaukolämmön, veden ja sähkönsiirron toimittaa seurakuntayhtymälle Lappeenrannan Energia. Sähköenergian toimittaa vuosina 2018–2020 Turun Energia. Seurakuntayhtymä on kilpailuttanut sähkön kolmen vuoden välein.

Energian kulutuksia kaukolämmön ja sähkön osalta seurataan Lappeenrannan Energian verkkosivujen avulla.  Sen sijaan veden kulutusta seurataan laskujen ja mittarien luennan mukaan.

8.5 Energiakatselmus

Lappeenrannan seurakuntayhtymän kiinteistöihin on tehty vuonna 2013 lämmön, sähkön ja veden kulutuksen osalta tuottavuustarkastelu, jossa kulutusta on verrattu Motivan laatimaan vastaavien kiinteistöjen kulutukseen. Tarkastelun perusteella on tehty muutamiin kiinteistöihin parannuksia energian säästämiseksi. Suurimpien kiinteistöjen ilmanvaihtokoneisiin on tehty erillinen kuntotutkimus vuonna 2017.

Kiinteistöjen energiakatselmus on tarkoitus toteuttaa vuonna 2019.

8.6 Energiavastuuhenkilö

Lappeenrannan seurakuntayhtymän energian seurannasta on vastannut kiinteistöpäällikkö. Energiavastuuhenkilöksi on nimitetty kiinteistöpäällikkö Teijo Kankkunen.

8.7 Neuvonta ja opastus

Seurakuntayhtymän kiinteistöjen lämmitystä, ilmastointia ja valaistusta säädetään keskusvalvomosta. Kiinteistötoimin erityisammattimiehet käyvät säätämässä oikeisiin arvoihin niitä laitteita, joita ei voida ohjata etäohjauksella. Henkilökuntaa on myös opastettu esim. lisäilmanvaihdon päälle laittamisesta ja muista laitteiden käytöstä sekä energiansäästötavoista kuten tilojen lämpötiloista.

LISÄPISTEITÄ ANTAVAT KRITEERIT

8.8 Ekologinen rakentaminen

Uutta rakennuttaessa ja vanhaa korjatessa seurakuntayhtymän päämäärä on suunnittelun alusta lähtien ottaa huomioon energiansäästö niin koneiden, laitteiden kuin materiaalien osalta. Lähes kaikissa seurakuntayhtymän kiinteistöissä on lämmöntalteenotto. Lepoharjun kappelissa siirryttiin maalämpöön öljyn sijaan. Seurakuntayhtymässä on myös tutkittu joidenkin kiinteistöjen osalta vaihtoehtoisena ratkaisuna maalämpöä tai mahdollisuutta hyödyntää aurinkoenergiaa osittain sähköä korvaavana lämmitysmuotona.

Ilmalämpöpumppuja on neljässä kiinteistössä yhteensä 10 kappaletta ja vuonna 2018 seurakuntayhtymä on hankkinut ilmalämpöpumppuja lisää kolmeen kiinteistöön. Lisäksi yhdessä kiinteistössä on vesi-ilmalämpöpumppu. Seurakuntayhtymässä on myös tutkittu erilaisten lämmönsäätöyksikköjen käyttämistä.

Peruskorjatuissa rakennuksissa valaistus toimii liiketunnistimilla ja ilmanvaihtoa säädellään hiilidioksiditunnistimin.

8.9 Säästötavoitteiden toteuttaminen

Seurakuntayhtymän tavoitteena on, että nykyisellä rakennuskannalla saavutettaisiin vuositasolla lämmön, veden ja sähkön kulutuksessa noin 5 % säästö. Yhdessä seurakuntatalossa on tehty kaukolämpökeskuksen optimointi, jonka tavoitteena on 5–10 % vuotuinen kulutuksen väheneminen.

Lepoharjun kappelin lämmitys vaihdettiin maalämpöön ja Pulpin seurakuntataloon lisättiin maakaasun rinnalle ilma-vesilämpöpumppu. Säästötavoitteita ei ole vielä pystytty todentamaan.

Joutsenon seurakuntakeskuksen ilmastointi päivitettiin ja asennettiin mm. CO₂-anturit. Samassa yhteydessä todettiin kaukolämmön mittauksessa huomattava virhe. Näiden toimien myötä lämmityskustannukset putosivat noin 40 %:a.

Lappeen ja Joutsenon kirkkoihin lisättiin eristystä yläpohjaan jolla saatiin n. 3–4 % vuotuinen säästö lämmityksessä.

8.10 Uusiutuva energia

Seurakuntayhtymän käyttämästä energiasta 36,3 % on uusiutuvaa, 33,2 % fossiilista ja 30,5 % ydinvoimaa. Ominaispäästöt ovat 215 g/kWh ja ydinpolttoaineen kertymä 0,83 mg/kWh. (Liitteenä energian alkuperä)

8.11 Ympäristömerkitty energia

Seurakuntayhtymä ei käytä Ekoenergia-merkittyä/vihreää sähköä tai lämpöä.

8.12 Energiansäästöviikko

Seurakuntayhtymän ei ole osallistunut energiansäästöviikkoon eikä siihen osallistuminen ole suunnitteilla.

8.13 Tilojen käyttöasteen tehostaminen

Seurakuntayhtymä saa meneillään olevan peruskorjauksen myötä siirrettyä henkilökuntaa kolmesta rakennuksesta kahteen. Edellisessä peruskorjauksessa saatiin henkilökunta siirrettyä kahdesta rakennuksesta yhteen. Tyhjäksi jääneet rakennukset purettiin ja tontti kaavoitettiin. Suuresta kiinteistömassasta on myyty pois mm. 3 pappilaa, kaksi seurakuntataloa ja seurakuntayhtymän omistamat erilliset osakehuoneistot, lopuista myytävistä kiinteistöistä on laadittu lista.

8.14 Muut toimenpiteet

Peruskorjattavissa kiinteistöissä siirrytään led-valaistukseen. Muissa kiinteistöissä siirrytään led-valaistukseen lamppujen vaihdon yhteydessä, jos valaisimet ovat sopivat led-lampuille.

Kiinteistöjen sisälämpötilat pyritään pitämään Työterveyslaitoksen ja Kirkkohallituksen ohjeistusten mukaisina. Lisäksi selvitetään sisälämpötilojen ympärivuorokautista säätömahdollisuutta ja muutamaan kohteeseen on jo tehty ehdotus säätömahdollisuudesta.

Ilmalämpöpumppuja lisätään kiinteistöihin.

9 Ruoka ja keittiöt

MINIMIKRITEERIT

9.1 Ympäristöselvitys

Lappeenrannan seurakuntayhtymällä on keittiöitä useissa kiinteistöissä, lähinnä seurakuntakeskuksissa ja leirikeskuksissa. Leirikeskuksissa on paljon erilaisia leirejä ja muuta toimintaa, joten ruokailuiden järjestäminen on yleistä leirikeskuksissa. Leirikeskukset ovat ympärivuotisessa käytössä ja lisäksi Piiluvassa valmistetaan keskitetysti kokoustarjoilut. Seurakuntakodeissa ja -taloilla järjestetään ruokatarjoiluita keskimäärin kerran kuukaudessa ja kahvituksia useamman kerran viikossa. Sammonlahden ja Lauritsalan keittiöissä henkilökunta valmistaa ruuan itse. Muissa seurakuntien keittiöissä tarjoilu rajoittuu lähinnä kahvituksiin.

Kaikissa keittiöissä jätehuolto on järjestetty hyvin. Jäteastiat löytyvät pahville, paperille, metallille, biojätteelle sekä sekajätteelle. Lisäksi keittiöissä kerätään lasi ja patterit erilleen ja henkilökunta vie ne itse lähimpiin keräyspisteisiin. Lauritsalan seurakuntatalolla ei ole metallinkeräystä, vaan siellä myös metalli kerätään erilleen ja viedään itse keräyspisteeseen. Kesärannan leirikeskuksessa ei ole myöskään metallinkeräystä, mutta sielläkin se kerätään erilleen ja viedään lähimpään keräyspisteeseen.

Biojätteen määrää pyritään minimoimaan seurakuntakeskuksien ruokailuissa täsmätilauksien avulla. Ruokailuihin voi kuitenkin saapua vähemmän ruokailijoita kuin mitä on ilmoitettu. Ruokailuja on seurakuntakeskuksissa niin harvakseltaan, ettei ylijäänyttä ruokaa voida oikein hyödyntää. Mikäli ruokaa jää yli, sitä annetaan päihdetyölle ja loput menevät biojätteeseen.

Leirikeskuksien ruokailuissa on myös pyritty vähentämään ruokahävikkiä ja biojätteen määrää. Mikäli ruokaa jää yli, sitä pyritään käyttämään hyödyksi uudelleen. Ylijäänyttä perunamuusia hyödynnetään mm. lepuskan leivontaan ja puuroa voidaan käyttää leipätaikinaan.

Sammonlahden seurakuntakeskus on rakennettu vuonna 1992 eli Sammonlahden keittiö on 26 vuotta vanha. Sammonlahdessa on uusittu kylmiöt sekä yleiskone, tiskikone ja pakastimia. Lauritsalan seurakuntakeskus on peruskorjattu vuonna 2013, joten Lauritsalan keittiötilat ovat suhteellisen uudet. Lauritsalassa on uusittu kylmiöt, mutta tiskikone, pakastimet ja uuni ovat vanhempia. Sekä Lauritsalan että Sammonlahden keittiöissä uusitaan laitteita, kun tarve vaatii.

Piiluvan leirikeskuksen keittiöön on tehty peruskorjaus, jossa on uusittu keittiön laitteet energiatehokkaammiksi. Leirikeskusten laitekanta vaihtelee iältään hyvinkin paljon 2-30 vuoden välillä.

Lappeenrannan seurakuntayhtymä hankkii raaka-aineet Kespron tukusta. Leirikeskuksiin hankitaan maitotuotteita myös Valiolta silloin, kun menekkiä on enemmän. Mikäli jotakin unohtuu, niin seurakunnan työntekijät hakevat lähikaupasta täydennykset. Kotimaisia kasviksia pyritään suosimaan ja mm. kurkut, tomaatit ja salaatit ovat kotimaisia. Seurakuntayhtymä hankkii erikseen kananmunat lähituottaja Antti Pullilta Lappeenrannasta kaikkialle muualle paitsi Kesärannan leirikeskukseen. Lisäksi joulun aikaan tilataan Sammonlahden seurakuntakeskuksen keittiöön juuressoseita paikalliselta lähituottajalta. Seurakunnissa ei ole käytössä luomutuotteita ja Reilun kaupan kahvia tarjoillaan vain keittiötoimen järjestämillä tilaisuuksissa. Tee on UTZ sertifiointiohjelman mukaista.

Erityistilaisuuksiin voidaan käyttää paikallisen Lehmus Roasteryn kahvia ja teetä. Roastery toimii Reilun kaupan ohjeistuksen mukaisesti.

Viikon mittaisilla leireillä on otettu käyttöön yksi kasvisruokapäivä viikossa. Seurakuntataloilla on saatavilla kasvisruokaa pyydettäessä, muuten ruokailuissa suositaan terveellisiä ja tasapainoisia aterioita. Seurakuntataloilla on myös ohjeistukset oikeaoppiseen lajitteluun.

9.2 Ympäristömerkityt tuotteet

Keittiöiden tarvikkeista löytyy joitakin ympäristömerkittyjä tuotteita.  Joutsenmerkittyjä tuotteita ovat mm. keittiöiden käytössä olevat yleispuhdistusaineet ja saippuat, jotka on käsitelty tarkemmin siivous-osiossa. Kesärannan ja Piiluvan leirikeskuksissa käytetään Kiilto MD Green -koneastianpesuainetta ja Kiilto Bright -huuhtelukirkastetta. Tuosan leirikeskuksessa on käytössä Kiilto MD 10 Green -koneastianpesuaine ja Kiilto Restia -huuhtelukirkaste. Näillä kaikilla aineilla on Joutsenmerkki. Lisäksi keittiöissä käytetään Menu-leivinpaperia, joka on joutsenmerkitty tuote.  Ympäristömerkit aiotaan ottaa jatkossa huomioon hankintoja tehdessä.

9.3 Reilun kaupan tuotteet

Keittiötoimen järjestämissä tilaisuuksissa tarjoillaan Reilun kaupan kahvia.

9.4 Ravintosuositukset

Seurakuntien joukkoruokailuissa huomioidaan ravitsemussuositukset. Tarkoituksena on tehdä terveellistä, tasapainoista ja maukasta ruokaa. Keittiöhenkilökunnalla on malli siitä, mitä leiriaterian tulisi sisältää.

LISÄPISTEITÄ ANTAVAT KRITEERIT

Keittiöiden toiminta on ympärivuotista Tuosan, Piiluvan ja Kesärannan leirikeskuksissa.

9.5 Lähituotteet

Seurakuntataloihin ja -koteihin sekä leirikeskuksiin hankitaan kananmunat lähituottaja Antti Pullilta Lappeenrannasta, Joutsenon Kesärannan leirikeskusta lukuun ottamatta. Joulun aikaan Sammonlahden keittiöön hankitaan juuressoseet myös lähituottajalta. Muut elintarvikkeet tulevat Kesprolta tai joissakin tapauksissa Valiolta.

9.6 Luomutuotteet

Seurakuntayhtymässä ei ole käytössä luomutuotteita.

9.7 Kasvisruoka

Seurakuntatalojen ruokailuissa on saatavilla kasvisruokaa pyydettäessä. Kasvisruokapäivä on otettu käyttöön viikon kestäville leireille.

Tarjoiluissa suositaan kotimaisia kasviksia, kuten tomaatteja, kurkkuja ja salaattia. Kokouskahvituksiin on tarjolla vaihtoehto, joka sisältää mm. hedelmiä ja voileipiä. Riippuu kuitenkin kokouksen järjestäjästä, mitä hän haluaa kokoukseen tarjolle.

9.8 Reilun kaupan pisteet

Keittiötoimen järjestämissä tilaisuuksissa käytetään tällä hetkellä Reilun kaupan kahvia. Kaikkiin leirikeskuksiin ja myös muihin seurakuntataloihin on otettu käyttöön Reilun kaupan kahvi, jolloin Reilun kaupan tuotteiden osuus kahvihankinnoista on varmasti ainakin 26–50 %. Lisäksi leirikeskuksissa käytetään Reilun kaupan hunajaa.

9.9 Ympäristöpassi

Seurakuntien keittiöiden työntekijöiltä ei löydy ympäristöpassia.

9.10 Muut toimenpiteet

Sammonlahden seurakunta kerää kahvipusseja ja niitä toimitetaan tahoille, jotka hyödyntävät niitä. Leirikeskuksissa ei kerätä tällä hetkellä kahvipusseja tai lasipurkkeja, mutta niitä annetaan pyydettäessä eteenpäin hyötykäyttöön.

Joutsenon, Sammonlahden ja Lauritsalan seurakuntakeskuksissa kerätään kynttilän pätkät talteen ja ne toimitetaan eteenpäin henkilöille, jotka valavat niistä uusia kynttilöitä tai tekevät sytykkeitä. Kynttilän pätkät menevät mm. lähetystyölle ja nuorisotyölle.

Seurakuntataloilla kerätään tyhjiä mehutonkkia ja niitä saatetaan käyttää hyväksi mm. laiturimerkkeinä.

10 Toimistot

MINIMIKRITEERIT

10.1 Ympäristöselvitys

Seurakuntayhtymään kuuluu useita toimistoja. Hallintotoimisto sijaitsee Koulukatu 12. Lappeen ja Lappeenrannan seurakuntatoimistot sijaitsevat Valtakatu 38:ssa. Sammonlahden, Lauritsalan ja Joutsenon seurakuntatoimistot sijaitsevat seurakuntakeskuksien yhteydessä. Lisäksi hautausmailla on pienempiä toimistotiloja.

Paperinkulutus on jatkuvassa laskussa. Seurakuntayhtymän toimistoissa kulutetun kopiopaperin määrää on vähennetty, sillä esimerkiksi yhteisen kirkkoneuvoston (YKN), ja kiinteistöasiainjohtokunnan (KAJ) esityslistat lähtevät nykyään sähköisesti. Muita paperin kulutuksen vähentämisen konkreettisia toimia ei ole.

Toimistoihin hankitaan jonkin verran ympäristömerkittyjä tuotteita. Esimerkiksi taloustoimistossa käytetään kopiopaperia, jolle on myönnetty EU-kukka ja Joutsenmerkki. Lisäksi toisinaan hankitaan uusiopaperista valmistettuja muistilappuja. Hankintasääntöä päivitetään niin, että ympäristömerkittyjä tuotteita suosittaisiin kertakäyttötuotteiden sijaan.

Useimmissa toimistoissa on käytössä kaukolämpö. Toimistojen lämmitystä, valaistusta ja ilmastointia säädetään pääasiassa keskusvalvomosta. Kiinteistötoimin erityisammattimiehet käyvät säätämässä oikeisiin arvoihin laitteita, joita ei voida ohjata etäohjauksella. Lisäksi henkilökuntaa on opastettu mm. lisäilmanvaihdon päälle laittamisesta sekä energiansäästötavoista kuten tilojen lämpötiloista. Toimistolaitteiden energiankulutus aiotaan laskea kesän 2019 aikana. Lisäksi työntekijöitä aiotaan opastaa toimistolaitteiden käyttöön ja koneiden sammutukseen.

Toimistojen jätehuoltoa ei ole seurattu toistaiseksi. Toimistoissa syntyy lähinnä paperijätettä. Toimistotiloissa on sekajäte- ja paperinkeräysastioita. Sammonlahden, taloustoimiston, Lauritsalan, Joutsenon ja Koulukatu 10 toimistotiloissa on paperinkeräys. Hyötypaperi Oy hoitaa keräyspaperiastioiden tyhjennyksen. Paperinkeräystä on tehostettu lisäämällä työhuoneisiin keräysastiat paperille.

Taloustoimistossa on turvatulostin, jotka ovat yhteiskäytössä. Lisäksi käytössä on jonkin verran henkilökohtaisia pöytätulostimia. Pöytätulostimien värikasetit ovat uudelleen kierrätettäviä ja turvatulostimiin tulee väriaine jauheena, jolloin jätettä tulee vain värijauheen pakkausmateriaalista.

Laitteisiin on asetettu lepotilat ja virransäästötilat, kun ne ovat tarpeeksi kauan käyttämättöminä.

Toimistojen henkilökuntaa ei ole tiedotettu ympäristöasioista, mutta 24.4.2019 järjestetään koko henkilökuntaa koskeva koulutuspäivä ympäristöasioista.

Toukokuussa lauantai 25. päivä järjestetään koko yhtymää koskeva kierrätystapahtuma, jossa huutokaupataan käytöstä poistettua tavaraa. Elokuussa pidetään kirpputori, jossa lopputavarasta pyritään pääsemään eroon.

10.2 Energiansäästö

Energian säästäminen tuo ympäristöhyötyjen lisäksi taloudellisia säästöjä. Esitys energiansäästövinkeistä toimistoille:

1. Sammuta valot aina kuin tila jää tyhjilleen yli 10 minuutiksi.
2. Hyödynnä päivänvaloa valaistuksessa.
3. Vältä turhaa kopioimista ja tulostamista.
4. Tulosta mielellään kaksipuoleisesti tai mahdollisuuksien mukaan useampi sivu samalle arkille.
5. Pyri keskittämään kopiotyöt ja tulostus samanaikaisiksi: sähkönkulutus kasvaa joka kerta, kun kone lämpenee lepotilasta aktiivitilaan.
6. Sammuta sähkölaitteet (tietokoneet, näytöt, tulostimet ym.) silloin kun et tarvitse niitä.
7. Aktivoi ja säädä energiansäästöasetukset atk-laitteisiin (esim. tietokoneiden ja tulostimien lepotilat)
8. Suosi portaita hissin sijaan.

Valitut energiansäästövinkit on toimitettu 20.2.2019 työntekijöille tai laitetaan ohjeistus yleisesti näkyville toimistotiloihin. Asiat otetaan esille myös koko henkilökuntaa koskevassa koulutustilaisuudessa.

10.3 Toimiston hankinnat

Toimistojen hankinnat noudattavat samoja hankintojen käytäntöjä, jotka on esitetty luvussa 4.2. Joten energiankulutus ja muut ympäristöominaisuudet ovat yhtenä kriteerinä laiteinvestointeja tehdessä.

Kaikki toimistojen koneet on hankittu leasing-sopimuksella, jolloin laitteiden kierrätys ja poisto tapahtuu sitä kautta. Toimistojen näyttöpäätteissä ja kopiokoneissa on Energy Star -merkki.

LISÄPISTEITÄ ANTAVAT KRITEERIT

10.4 Uusiopaperi ja muut uusiotuotteet

Toisinaan tilataan muistilappuja, jotka ovat uusiopaperituotteita.   

10.5 Paperin kulutuksen vähentäminen

Kulutetun kopiopaperin määrää on vähennetty, sillä esimerkiksi yhteisen kirkkoneuvoston (YKN) ja kiinteistöasiainjohtokunnan (KAJ) esityslistat lähtevät nykyään sähköisesti. Paperin kulutus on vähentynyt koko ajan, vaikka varsinaista ohjelmaa ei olekaan paperin kulutuksen vähentämiseksi.

10.6 Green Office

Seurakuntayhtymä ei ole hakenut WWF:n Green Office -merkkiä.

10.7 Muut toimenpiteet

Toimistoissa pyritään hyödyntämään luonnonvaloa ja sen avulla vähentämään lamppujen käyttöä.

Toimistokalusteita pyritään hankkimaan mahdollisimman paljon kierrätyskalusteina Nevaka Oy:ltä Lappeenrannasta.

 

11 Hautausmaat ja viheralueet

Lappeenrannan seurakuntayhtymään kuuluu kahdeksan hautausmaata ja niiden lisäksi sankarihautausmaa. Sankarihautausmaan hoidosta on vastuussa Lappeenrannan kaupunki ja sen hoitokustannukset jakautuvat Suomen valtiolle, Lappeenrannan kaupungille sekä Lappeenrannan seurakuntayhtymälle. Alla olevassa taulukossa 3 on listattuna Lappeenrannan seurakunnan hautausmaat.

Taulukko 3. Hautausmaat

Joutsenon hautausmaa

Lepoharjun hautausmaa

Lepolan hautausmaa

Nuijamaan hautausmaa

Rauhan hautausmaa

Ristikankaan hautausmaa

Vanha hautausmaa

Ylämaan hautausmaa

MINIMIKRITEERIT

11.1 Ympäristöselvitys

Hautausmaiden luonto- ja kulttuuriarvoja ei ole inventoitu kovinkaan tarkasti, mutta yksittäisiä tarkasteluita on kuitenkin tehty. Lepolan hautausmaalla kasvaa kangasvuokkoja, joka on rauhoitettu kasvilaji. Kangasvuokkoja on siirretty Ympäristökeskuksen luvalla pois hautarivien tieltä turvallisempaan kohtaan niiden suojelemiseksi. Ristikankaan kappeli on kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde. Siellä on mm. Wäinö Aaltosen tekemä reliefi ”Seppelöidyt äidit”, joka on vuodelta 1960. Varsinaisia suojeltuja rakennuksia ovat Lappeenrannan kirkko, Lappeen Marian kirkko, Lauritsalan kirkko sekä Nuijamaan kirkko ja kellotapuli.

Hautausmaa-alueiden hoitomuotoihin kuuluvat mm. auraus ja hiekotus, kevätkunnostus, nurmikon ja pensaiden leikkaus sekä rikkakasvien hoito. Nurmikko leikataan aina kuin se on pitkä. Käytännössä laajoilla alueilla esimerkiksi Ristikankaan hautausmaalla nurmikon leikkuu aloitetaan alusta melkein heti, kun se on saatu loppuunkin.

Kesäkukkien hankinnassa tehdään tarhoille tarjouskilpailutus ja kilpailutuksen voittanut tarha toimittaa kesäkukat hautausmaille. Jo useampana vuonna kesäkukat on toimittanut EJ-tarhat.

Hautausmaiden hoitoluokituksina on A1, A2 ja A3. A1-luokka kattaa edustusviheralueet, joiden kunnosta huolehditaan erityisesti. A2-luokkaan kuuluvat niin sanotut käyttöviheralueet, joihin kuuluvat kulkuväylät ja nurmialueet. A3-luokkaan kuuluvat luonnonmukaiset alueet, kuten hautausmaiden metsäalueet. Esimerkiksi Ristikankaan hautausmaalla A1-luokkaan kuuluvat Simolan ja Lavolan porttien ympäristöt, kappelin ympäristö sekä uurna-alue. Loput alueet kuuluvat Ristikankaan hautausmaalla A2-luokkaan.

Hautausmailla käytettyjen lannoitteiden määrä on melko vähäistä. Eniten käytetään kukkapesien sekä nurmi- ja viheralueiden lannoitteita. Kasvinsuojeluaineita käytetään vain, jos on aivan pakko, mutta periaatteena on pyrkiä hoitamaan kasvit mekaanisesti ilman kasvinsuojeluaineita.

Hautausmaiden nurmilannoitteena käytetään ICL:n ProTurf M2 -lannoitetta sekä Yara Mila Hevi 1 -lannoitetta. Kukkapesälannoitteina käytetään Bio Neko -luonnonlannoitetta, Multicote 6M -lannoitetta sekä Ficote Total -lannoitetta. Kukkapesälannoitteet ovat kapselilannoitteita, joten maaperään liukeneminen on suhteellisen hidasta. ICL:n ProTurf M2 -lannoite ei sisällä lainkaan fosforia ja Yara Mila Hevi 1 -lannoite on kloorivapaata.

Hautausmailla lajitellaan pääsääntöisesti biojäte, kuivajäte ja metalli. Puutarhajätettä tulee hautausmaa-alueilta selkeästi eniten. Jokaisella hautausmaalla on käytössä puutarhajätteen kompostointi eli hautausmailla on oma alue, jonne mm. multa, puuroska ja lehdet kasataan. Puutarhajätteestä saadaan seulonnan avulla noin 4-5 vuoden päästä multaa, jota hyödynnetään pääosin nurmialueiden tekoon ja ostettavan mullan määrä vähenee näin merkittävästi. Kukkaistutuksiin tilataan kuitenkin multa erikseen, koska se on laadukkaampaa. Hautausmailla syntyvää jätettä ei punnita, mutta jätteen määrää voisi arvioida tyhjennyskertojen perusteella.

Hautausmaiden työntekijät tyhjentävät itse sekajäteastiat lavoille, joiden tyhjennys tilataan aina tarpeen vaatiessa soittamalla. Lappeen Huoltomestarit Oy hakee sekajätteen Joutsenon, Ristikankaan sekä Lepolan hautausmaalta ja toimittaa sen Remeolle käsiteltäväksi. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy hakee muualta jätteet, mm. Vanhalta hautausmaalta ja lisäksi Ristikankaalta kukkaseppeleet, kun tyhjennys tilataan soittamalla. Seurakuntakeskusten jätekatosten tyhjennys toimii kuitenkin automaattisesti. Esimerkiksi Ristikankaan huoltorakennuksen biojäte viedään lähellä olevan seurakuntayhtymän kiinteistön jätekatokseen, jonka tyhjennys hoituu automaattisesti. Myös Joutsenossa on vastaavaa toimintaa, sillä seurakuntakeskus sijaitsee hautausmaan välittömässä läheisyydessä.

Hautausmaiden toimistoissa syntyy luultavasti eniten paperijätettä. Toimistoissa on sekajäteastiat, joihin joutuu myös paperia. Sisällöltään arkaluontoiset paperit kerätään erilleen, toimitetaan lukolliseen laatikkoon ja käsitellään silppurissa, jonka jälkeen paperisilppu menee paperinkeräykseen. Joutsenon hautausmaan toimistossa kerätään myös toimistopahvit erikseen, mutta pahvin keräystä ei ole joka hautausmaalla.

Suurimpia hautausmailla käytettäviä koneita ovat traktorit ja ajoruohonleikkurit. Taulukossa 4 on lueteltu hoitopiireittäin hautausmaiden suurimmat koneet ja niiden huoltopaikat. Näiden lisäksi hautausmailla on pienempiä koneita, kuten trimmereitä, työnnettäviä ruohonleikkureita ja pensassahoja. Kaikissa kaksitahtisissa koneissa käytetään pienkonebensaa.

Taulukko 4. Seurakuntayhtymän koneet ja huoltopaikat

Kone	Huolto
Lepola/Lepoharju/Nuijamaa
Maataloustraktori Massey-Ferguson MF5609	Massikka-huolto
Kiinteistötraktori John Deere 3720 HST	Ei tiedossa
Pakettiauto Renault Trafic Fourgon	As-huolto Lappeenranta
Ajoruohonleikkuri Walker	Oma huolto
Husqvarna ja Jonsered ajoruohonleikkurit (7 kpl)	Oma huolto
Ristikangas/Vanha/Ylämaa
Maataloustraktori Valmet n92	Kemppi Lappeenranta
Kiinteistötraktori John Deere 3320	Lappeenrannan työkonehuolto
Kiinteistötraktori Kioti ex35	Huolto-Särkkä
Ajoruohonleikkuri Iseki SXG19	Oma huolto
Lava-auto Nissan NP-300	Auto-Eekoo
Pakettiauto Volkswagen Transporter	Länsiauto Lappeenranta
Ajoruohonleikkuri Walker	Oma huolto
Husqvarna ajoruohonleikkuri	Oma huolto
Joutseno
Kaivurikuormaaja JCB cx3	Lappeenrannan työkonehuolto
Traktori Fendt 209 F Vario	Kemppi Lappeenranta
Iseki SGX19H (vm. 2009)	Huolto-Särkkä
Ford Transit 350L	Auto-Kilta Lappeenranta
Aholeikkuri Husqvarna 219	Lappeenrannan KärkiKone
Ajoleikkuri Jonsered FR22 MA	Ei tiedossa

 

Hautausmaista yksikään ei sijaitse pohjavesialueella eikä hautausmailla ole krematoriota, vaan lähin krematorio sijaitsee Imatralla.

11.2 Hoito-ohjeet ja koulutus

Hautausmaan työntekijöille ei ole järjestetty koulutuspäiviä, mutta periaatteena on työskennellä ympäristöystävällisesti ja ottaa ympäristö huomioon päivittäisissä työtehtävissä hautausmailla. Varsinaisen koulutuspäivän järjestämistä harkitaan. Tarkoituksena on tehdä yhteistyötä Etelä-Karjalan Jätehuollon kanssa ja päivittää roska-astioiden lajitteluohjeet. Kasvinsuojeluaineiden säilytysvarastoon on lisätty aineiden käyttöturvallisuustiedotteet.

Palstanhoitajan opas ja työturvallisuusohje.

11.3 Perennahoito

Kesällä 2018

Vanhalle hautausmaalle on istutettu parille kymmenelle haudalle korallikeijunkukkaa, pikkutöyhtöangervoa ja jaloangervoita. Kasvi määräytyi näissä haudoittain hieman hautakiven korkeuden ja mallin mukaisesti joko korkeammaksi (jaloangervot) tai matalammaksi (keijunkukat/pikkutöyhtöangervot).

 

Joutsenossa istutettiin haudoille koralli- ja purppurakeijunkukkaa, sekä pikkutöyhtöangervoa.

Kyseiset haudat ovat seurakuntayhtymälle palautuneita hautapaikkoja, joita ei enää oteta käyttöön.

Näitä on siis käytössä, ja tänä keväänä näemme miten ko. perennat ovat talvehtineet.

Käytännössä voimme aloittaa perennojen myynnin tulevana kesänä 2020.

Onneksi kenenkään ei tarvitse ”keksiä” lajikkeita vaan asia hoituu parhaiten kokeilemalla eri kasvupaikkoja, että osaamme opastaa omaisia kasvivalinnoissa.

LISÄPISTEITÄ ANTAVAT KRITEERIT

11.4 Hautausmaan kulttuurihistoriallisten arvojen inventointi

Hautausmailla ei ole järjestetty kulttuurihistoriallisten arvojen inventointeja esimerkiksi kunnan kanssa. Lepolan hautausmaalla on tehty gradutyö.

Sotiemme veteraanien hautaaminen jatkuu edelleen Sankarihautausmaalle.

11.5 Luonnonmukaisen hoidon alueet

Jokaisella hautausmaalla on metsätalousalueita. Tarkoituksena on, että metsää kaadetaan sitä mukaan, kun tulee tarvetta uusille hautapaikoille. Muuten metsäalue pyritään pitämään luonnontilassa.

11.6 Perennat ja muut istutukset

Osalle hautausmaista ja viheralueista on olemassa puidenhoitosuunnitelma. Lepolan hautausmaalla on muutaman kerran kuntotutkittu puita. Siellä on tehty viimeisen kerran ilmeisesti vuonna 2007 puiden kuntomittauksen ja sen perusteella hoitosuunnitelma.

Hautausmailla suositaan omissa istutuksissa perennoita ja puuvartisia kasveja.

11.7 Haitallisista torjunta-aineista luopuminen

Torjunta-aineista on pyritty luopumaan ja niitä käytetään vain aivan pakottavissa tilanteissa. Hautausmailla on säännöllisessä käytössä seuraavia torjunta-aineita: Carbon Kick Assimilator, Neko Bio Torjunta ja Progeman Finalsan Plus. Finalsan Plus ja Neko Bio -aineita käytetään tarpeen mukaan. Carbon Kick Assimilator -ainetta käytetään kaksi kertaa kesässä. Osa näistä aineista luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi, joten haitallisista torjunta-aineista ei ole kokonaan luovuttu.

11.8 Kasteluveden vähentäminen

Ristikankaan hautausmaalla on sadetusjärjestelmä, jota voidaan käyttää kesäisin kasteluun. Muilla hautausmailla kasteluvesi tulee kunnan vesijohtoverkostosta.

11.9 Vähäpäästöiset työkoneet

Hautausmaiden työkoneissa voidaan olettaa olevan katalysaattorit, sillä konekanta on melko uutta. Mikäli koneessa ei ole katalysaattoria, on siinä ainakin jonkinlainen EGR-järjestelmä eli pakokaasujen uudelleenkierrätysjärjestelmä. Kaksitahtisista koneista on siirrytty nelitahtisiin siinä määrin kuin se on mahdollista. Moottori- ja raivaussahat ovat kaksitahtisia, mutta ne eivät ole päivittäisessä käytössä eikä markkinoilla ole tiettävästi näitä koneita nelitahtisina.

Hautausmailla on mekaanisia koneita sekä esimerkiksi akkukäyttöisiä trimmereitä. Esimerkiksi Ristikankaan hautojen ympärillä käytettävät trimmerit ovat akkukäyttöisiä ja Lepolan hautausmaalla on isompiakin akkukäyttöisiä trimmereitä.

11.10 Lajistokartoitukset

Lappeenrannan seurakuntayhtymä ei omista enää pappiloita, joten tällaisten alueiden pihamiljöiden luontokartoitusta ei ole tehty. Osa kirkoista on suojeltuja rakennuksia, mutta pihamiljööt ovat rakennettuja, joten lajistokartoitukselle ei ole tarvetta. Myöskään hautausmaiden eikä viheralueiden kasvi- ja eläinlajeja ei ole inventoitu, mutta inventoinnin toteuttaminen on harkinnassa.

11.11 Muut toimenpiteet

Lappeenrannan kaupunki järjestää opastettuja kierroksia hautausmailla kesäisin. Lisäksi joka kevät ja osin syksyllä hautausmailla on haravointitalkoita, joihin seurakuntalaiset ja työntekijät saavat osallistua. Myös talvella, joulun jälkeen järjestetään hautausmailla siivoustalkoita, joissa kerätään muoviroskaa ja siistitään ympäristöä.

12 Leiri- ja kurssikeskukset

MINIMIKRITEERIT

Lappeenrannan seurakuntayhtymällä on neljä leirikeskusta ja kaksi leirimajaa. Aktiivisessa käytössä ovat Piiluvan, Tuosan ja Kesärannan leirikeskukset, jotka sijaitsevat kaikki Saimaan rannalla. Kuusirannan leirikeskus on myyntilistalla. Tällä hetkellä Kuusirannan kiinteistö on vuokrattu ulkopuoliselle toimijalle.

Leirimajat ovat pääsääntöisesti partiolaisten käytössä.

12.1 Ympäristöselvitys

Leirikeskuksissa on sisävessat ja ne kuuluvat kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon. Näin ollen leirikeskuksissa ei synny käymäläjätettä. Kiinteistöissä syntyvät jätevedet menevät viemäriverkostoon. Leirikeskuksien saunoihin pumpataan vesi järvestä. Saunojen jätevesien poisto on hoidettu erilailla keskuksesta riippuen.

Piiluvan, Tuosan ja Kesärannan leirikeskuksissa on järjestetty jätteiden lajittelu melko kattavasti. Jätekatoksista löytyvät jäteastiat kuivajätteelle, paperille, pahville ja biojätteelle. Lisäksi Piiluvan ja Tuosan jätekatoksissa on metallin keräyspiste. Kesärannassa ei ole metallinkeräysastiaa jätekatoksessa, mutta sielläkin metalli kerätään erikseen ja viedään lähimpään keräyspisteeseen. Leirikeskuksissa kerätään erikseen lasi ja vanhat paristot sekä valaisimet, jotka viedään itse keräyspisteisiin. Tuosan leirikeskuksessa on kerätty myös muovijätettä erikseen ja se on viety itse energiajätteen kierrätyspisteeseen.

Joutsenon Kesärannan leirikeskus on ainoa, joka sijaitsee pohjavesialueella. Seurakuntayhtymä ei ole tehnyt mittauksia pohjaveden tilasta alueella.  Pääsääntöisesti leirikeskuksien alueilta ei pääse jätevesiä luontoon ja vesistöjen tila on hyvä. Piiluvan rannasta on parina viime vuonna poistettu kaislikkoa rantavedestä joko viikatteella tai veneen perässä vedettävällä leikkurilla. Leirikeskuksissa on vain soutuveneitä. Päihde- ja kriminaalityöltä löytyy yksi isompi 12 henkilön vene, jossa on kemiallinen WC. Periaatteena on, että veneen WC:tä käytettäisiin vain äärimmäisissä hätätilanteissa. Tarkoituksena on, että WC-käynnit hoidetaan retkipaikan ulkohuusseissa eikä venematkalla.

Leirikeskukset sijaitsevat Saimaan rannalla. Leirikeskusten alueilla ei ole luonnonsuojelukohteita tai luonnonmuistomerkkejä. Alueiden metsänhoidosta vastaa Etelä-Saimaan Metsänhoitoyhdistys. Alueilla ei ole tiettävästi mitään erityisiä luontoarvoja.

Leirikeskuksien mailla ei ole linnunpönttöjä. Ylämaalla entisen Metjärven leirikeskuksen läheisyydessä kulkee Ylämaan kivi- ja luontopolku, joka on osittain seurakuntayhtymän mailla. Muita luontopolkuja ei ole leirikeskusten alueilla.

Leirikeskuksissa on ympäristöohjeistus. Leirikeskuksiin tullaan yleensä bussikuljetuksilla tai lähialueelta myös pyörällä.

12.2 Ympäristöohjelma

Leirikeskukset ovat merkittävässä roolissa rippileireillä ja muutenkin virkistyskäytössä. Leirikeskukset sijaitsevat luonnon helmassa ja tarjoavat hyvän mahdollisuuden tutustua luontoon ja oppia kantamaan vastuuta ympäristöstä.

Leirikeskusten ympäristöohjelma liitetään osaksi seurakuntayhtymän yleistä ympäristöohjelmaa.

12.3 Leirikeskusten jätevedet

Leirikeskukset kuuluvat kunnalliseen viemäriverkostoon, joten jätevesien käsitteleminen on itse rakennuksissa asianmukaista.

Rantasaunojen jätevesien purku päivitetään ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaisiksi syyskuuhun 2019 mennessä.

12.4 Luontoarvojen suojelu

Leirikeskuksien alueilla ei ole metsä- eikä luonnonsuojelulain perusteella suojeltavia kohteita.

LISÄPISTEITÄ ANTAVAT KRITEERIT

12.5 Pesäpöntöt ja luontopolut

Leirikeskuksien alueilla ei ole varsinaisesti omia luontopolkuja eikä lintujen pesäpönttöjä.

Ylämaan entisen Metjärven leirikeskuksen vieressä kulkee kuitenkin Ylämaan kivi- ja luontopolku. Tämä luontopolku on noin 9 km pitkä ja kulkee osittain seurakuntayhtymän mailla.

12.6 Vapaaehtoiset suojelukohteet

Leirikeskuksien alueilla ei ole vapaaehtoisia suojelukohteita.

12.7 Leirikeskuksen ympäristöohjeet

Leirikeskuksissa on ympäristöohjeet.

12.8 Muut toimenpiteet

Piiluvan leirikeskuksen rannasta on poistettu kaislikkoa parina viime kesänä. Kaislikon raivaus on toteutettu joko viikatteella tai veneen perässä vedettävällä leikkurilla.

Leirikeskusten alueita on siistitty ja siistitään talkoilla.

13 Metsät

MINIMIKRITEERIT

Lappeenrannan seurakuntayhtymällä on maa-alueita noin 1200 hehtaaria ja vesialueita noin 200 hehtaaria. Metsäpalstoja on runsaasti pieniä ja vähän suurempia alueita, suurimpina Joutsenon Pappila 125 hehtaaria ja Humalamäki 85 hehtaaria. Seurakuntayhtymän metsäasioista vastaa Etelä-Saimaan Metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija Urpo Korhonen.

13.1 Metsälain ympäristönormien noudattaminen

Seurakuntayhtymän metsiä hoidetaan voimassaolevan metsäsuunnitelman mukaisesti. Viimeisin metsäsuunnitelman valmistui viime vuonna ja on voimassa 2018–2027. Vuosittain tehdään suunnitelma seuraavan vuoden hakkuista ja hoitotöistä, jotka perustuvat metsäsuunnitelman mukaisiin hakkuumahdollisuuksiin ja hoitotarpeisiin. Vuoden lopuksi tehdään yhteenveto hakkuista ja hoitotöistä. Lisäksi joka vuosi tehdään metsätalouden tarkastus metsäkeskuksen toimesta.

13.2 Luonnonsuojelulain noudattaminen

Seurakuntayhtymä noudattaa metsien hoidossa luonnonsuojelulakia. Mikäli seurakuntayhtymän metsissä havaitaan suojeltavia lajeja, kuten liito-oravia, kotkia tai kalasääskiä, niin niiden elinympäristöt ja mahdolliset pesäpuut huomioidaan metsien käsittelyssä.

13.3 Metsien sertifiointi

Seurakuntayhtymän metsillä on metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden myötä käytössä PECF-sertifikaatti.

LISÄPISTEITÄ ANTAVAT KRITEERIT

13.4 Osallistuva metsäsuunnittelu

Seurakuntayhtymässä ei ole harjoitettu osallistuvaa metsäsuunnittelua.

13.5 Vastuuhenkilöiden koulutus

Metsänhoitoyhdistyksen puolesta seurakuntayhtymän metsäasioista vastaava Urpo Korhonen on suorittanut luonnonhoitotutkinnon ja saanut koulutusta myös tärkeiden elinympäristöjen tunnistamiseen.

13.6 Luonnonmuistomerkin tai luonnonsuojelualueen perustaminen

Seurakuntayhtymän mailla ei ole suojeltua luonnonmuistomerkkiä. Sen sijaan seurakuntayhtymän omistamalle Venäjänsaarelle Suur-Saimaalle on perustettu luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on suunnilleen 20 hehtaaria. Venäjänsaari on kapeahko harjumainen saari, missä kasvaa järeää mäntymetsää. Saaressa on Pökönlampi ja lampeen liittyy luonnontilainen avosuo, jotka ovat arvokkaita luontokohteita.

13.7 METSO-ohjelma

Seurakuntayhtymän omistama Värrätsaaren metsäpalsta Suur-Saimaalla on myyty suojelutarkoitukseen Metsähallitukselle 2000-luvulla. Metsäpalsta sijaitsee saaren eteläpuolella ja on pinta-alaltaan noin 50 hehtaaria.

13.8 Perintömetsä

Seurakuntayhtymällä ei tiettävästi ole perintömetsiä.

13.9 Metsien ja soiden ennallistaminen

Seurakuntayhtymässä ei ole toteutettu metsien ja soiden ennallistamisprojekteja eikä sellaisia ole myöskään suunnitteilla.

13.10Kesähakkuiden lopettaminen

Seurakuntayhtymä ei ole siirtänyt vapaaehtoisesti kesähakkuita talvelle lintujen pesinnän suojelemiseksi. Harvennushakkuita siirretään talveksi, jos kesän korjuuolosuhteet ovat sellaiset, että puun korjuussa on riski painaumille. Pääasiassa kesäkelpoiset hakkuukohteet pyritään hoitamaan kesällä.

13.11 Uhanalaisten lajien inventointi

Uhanalaisten lajien inventointia ei ole tehty.

13.12 Erirakenteinen metsänhoito

Seurakuntayhtymä pyrkii monipuolistamaan metsänhoitomenetelmiään. Soveltuvissa kohteissa voidaan hakkuissa käyttää jatkuvan kasvatuksen menetelmää. Vuoden 2018 hakkuusuunnitelmassa on yksi hakkuukuvio, jossa yritetään käyttää jatkuvaa kasvatusta. Aiempina vuosina ei ole ollut sopivia kohteita tähän tarkoitukseen.

13.13 Muut toimenpiteet

Seurakuntayhtymän luottamushenkilöille on järjestetty seurakuntayhtymän metsiin tutustumiskäyntejä. Lisäksi petolintujen pesäpaikkoja säästetään, mikäli ne huomataan ja hakkuutähteitä kerätään energian tuotantoon siihen soveltuvista kuusikon avohakkuista.

 

14 Liikenne

MINIMIKRITEERIT

14.1 Liikenneselvitys

Seurakuntayhtymällä on useita eri autoja, jotka ovat tilanteen mukaan koko yhtymän henkilöstön käytössä tarvittaviin työtehtäviin. Autot käytetään vuosihuollossa. Taulukossa 5 on lueteltu seurakuntayhtymän autot, niiden vuosimallit, ajokilometrit sekä päästötasot. Kaikki taulukon autojen polttoaineena käytetään dieseliä.

Taulukko 5. Seurakuntayhtymän autot

Automerkki	Vuosimalli	Ajokilometrit [km]	Päästötaso [g/km]	Huolto
Mercedes-Benz Sprinter	2017	15 000	198	leasingsopimus
Opel Vivaro	2017	11 000	159	leasingsopimus
Ford Transit (kiinteistötoimi)	2010	100 000	296	Auto-Kilta Lappeenranta
Renault Trafic	2008	139 700	220	As-huolto Lappeenranta
Nissan NP-300	2011	50 000	241	Auto-Eekoo
Volkswagen Transporter	2006	128 500	248	Länsiauto Lappeenranta
Ford Transit (hautaustoimi)	2014	94 400	252	Auto-Kilta Lappeenranta

Seurakuntayhtymän työntekijöille aiheutuu vaihtelevasti työmatkoja henkilöstä riippuen. Työntekijöiden työmatkaliikenne on pääosin julkista liikennettä. Joihinkin kohteisiin mentäessä, esimerkiksi Ylämaalle, joudutaan käyttämään autokyytiä, mutta silloinkin pyritään suosimaan mahdollisuuksien mukaan useamman henkilön kimppakyytejä.

Seurakuntien retkikohteet ja leiripaikkojen valinta on seurakuntien henkilöstön, kuten kirkkoherrojen ja diakonien, päätettävissä. Kun leirikeskuksissa järjestetään isompia tapahtumia tai leirejä, niin kuljetukset hoidetaan linja-autoilla. Koululaiset saattavat pyöräillä leirikeskukseen, mikäli he tulevat viettämään päivää leirikeskukseen suhteellisen läheltä. Mikäli kyseessä on rippileiri ja se on läheinen kohde, niin vanhemmat tuovat itse lapsensa paikalle.

Pääasiassa kaikkiin seurakuntien järjestämiin tilaisuuksiin on mahdollista saapua julkisilla kulkuneuvoilla. Yksittäisissä erikoistapauksissa järjestetään kuitenkin bussikyydit, joilla pääsee seurakuntien tiloihin ja tilaisuuksiin.

Seurakuntayhtymän tiloihin on esteetön kulku. Liikuntarajoitteiset pääsevät liikkumaan vaivatta seurakunnan tiloissa, niin kuin lakisääteisesti on määrättykin.

Seurakuntayhtymän tilojen parkkialueet ovat siistejä ja turvallisia, tosin keskusta-alueella on pulaa parkkitilasta ja parkkipaikkojen riittävyydestä. Seurakuntayhtymän tiloihin voi tulla myös pyörällä. Toimipisteistä löytyy pyörätelineet sekä suihkut ja vaatteiden vaihtotilat.

Seurakuntayhtymässä on periaatteena, että pääasiassa työtehtävät hoidetaan työpaikalla. Joissakin tapauksissa on mahdollisuus etätyöhön, mutta se ei ole luonteeltaan toistuvaa.

14.2 Ajoneuvojen energiankulutus ja huolto

Seurakuntayhtymän autot käytetään vuosihuollossa. Huoltopaikat riippuvat autosta ja ne on lueteltu taulukossa 5. Osa autoista on hankittu leasing-sopimuksella, jolloin huoltopaikat määräytyvät sitä kautta. Hautausmaa-osiossa on lueteltu hautausmaiden koneet ja niiden huoltopaikat. Huollot merkitään huoltokirjoihin. Yhdessä kiinteistötoimen autossa ja kahdessa hautaustoimen autossa on ajopäiväkirjat, mutta neljästä seurakuntayhtymän autosta ne puuttuvat.

14.3 Ympäristöominaisuudet hankinnoissa

Seurakuntayhtymän autojen hankinta tapahtuu myös Lappeenrannan hankintakeskuksen kautta. Eli ympäristöominaisuudet ovat yhtenä valintakriteerinä, kuten luvussa 4.2 kerrotaan. 

Hautausmailla on koneita hoitopiireittäin eli useammalla hautausmaalla saatetaan käyttää myös samoja koneita. Näin säästytään ylimääräisiltä hankinnoilta, kun koneita kierrätetään hautausmaalta toiseen.

14.4 Polttoaineen valinta

Autoissa ja koneissa käytetään markkinoilla olevaa bensiiniä ja dieseliä, eikä polttoainevalintaan voida suuremmin vaikuttaa. Kaikissa kaksitahtisissa koneissa käytetään pienkonebensiiniä.

LISÄPISTEITÄ ANTAVAT KRITEERIT

14.5 Taloudellisen ajotavan koulutus

Seurakuntayhtymän työntekijät eivät ole käyneet taloudellisen ajotavan koulutusta.

14.6 Kimppakyydit ja yhteiskuljetukset

Seurakuntayhtymässä pyritään suosimaan yhteiskuljetuksia ja kimppakyytejä kauempana järjestettäviin tapahtumiin. Seurakuntayhtymän matkustussäännössäkin ohjeistetaan, että työmatkoilla omaa autoa käytettäessä on matkustettava yhdessä toisten kanssa, mikäli se on mahdollista. Leireille ja retkikohteisiin ei ole aina mahdollista järjestää yhteiskuljetusta, mutta siihen pyritään aina kuin se on mahdollista.

14.7 Kävelyn, pyöräilyn ja julkisen liikenteen edistäminen

Työntekijöitä kannustetaan kulkemaan töihin pyörällä. Toimipisteissä on pyörätelineet sekä suihku- ja vaatteidenvaihtotilat.

Jokainen seurakunta päättää itsenäisesti, osallistutaanko Liikkujan viikkoon tai autottomaan päivään.

Henkilökunnan autojen parkkipaikolle on päätetty parkkimaksu.

14.8 Toimintojen logistiikan kehittäminen

Osa seurakuntayhtymän autoista on melko uusia, joten kuljetuskaluston kunto on hyvä. Opel Vivaro -pakettiauto on yhteiskäytössä ja seurakuntayhtymän työntekijät voivat varata sitä käyttöönsä Prime-varausjärjestelmän kautta.  

Lappeenrannan seurakuntayhtymään kuuluu viisi seurakuntaa ja näin välimatkat on joidenkin kohteiden osalta pakostikin pitkiä. Rippileireille ja isompiin tapahtumiin järjestetään siksi bussikuljetuksia. Seurakuntayhtymä tekee myös selvitystä pikkubussin hankinnasta.

14.9 Vähäpäästöiset kulkuneuvot

Seurakuntayhtymän autoista monet ovat suhteellisen uusia. Uusina autoina ne saastuttavat vähemmän kuin vanhemmat mallit. Sähkö- tai hybridiautoja ei seurakuntayhtymällä ole.

Koulukatu 10 remontin yhteydessä on harkittu otettavaksi käyttöön yhteisautoja tai sähköautoja.

14.10 Muut toimenpiteet

Useimmilla seurakuntayhtymän parkkialueilla on lämmitystolpat.

Turhia ajoja pyritään välttämään ja asioista pyritään neuvottelemaan puhelimitse. Seurakuntayhtymässä on jo nyt käytössä Skype-neuvottelumahdollisuus, jonka avulla säästetään turhaa liikkumista paikasta toiseen.