Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Suurin osa meistä käyttää erilaisia asiointiin ja yhteydenpitoon tarkoitettuja digitaalisia palveluita ja laitteita sekä tuottaa erilaisia digitaalisia dokumentteja, valokuvia ja videoita. Mitä niille käy kun me kuolemme?
Suurin osa meistä käyttää erilaisia asiointiin ja yhteydenpitoon tarkoitettuja digitaalisia palveluita ja laitteita sekä jättää jälkeensä digitaalisia tiedostoja kuten valokuvia, videoita ja dokumentteja. Mitä niille käy kun me kuolemme?
Asiaa olisi hyvä miettiä etukäteen ja suositeltavaa olisi laatia itselleen digitestamentti tai digitahto. Digitestamentti kertoo läheisille ohjeet ja toimintatavat sähköisten palveluiden käytöstä ja laitteiden ja digitaalisten tiedostojen jatkokäytöstä henkilön kuollessa. Tätä olisi hyvä miettiä jo etukäteen, miten digitaalinen jäämistö hoidetaan kuoleman jälkeen.
Digitestamentti helpottaa vainajan lähiomaisten urakkaa kuoleman jälkeen. Se voi ehkäistä myös väärinkäytöksiä, koska kuollut henkilö on mahdollinen kohde identiteettivarkaille. Mikäli ulkopuolinen taho pääsee käsiksi vainajan, esimerkiksi Google -sähköpostitiliin, voi hän saada tietoonsa kaikki salasanat ja vainajan palveluihin tallentamat tiedostot ja siten jatkaa tilien luvatonta käyttöä. Pahimmassa tapauksessa omaiset voivat joutua palveluiden maksajiksi.
Digitestamentissa tulisi olla listattuna kaikki ne vainajan hallinnoimat palvelut, joissa on hänen henkilökohtaiset käyttäjätunnukset ja salasanat. Tiedot voi tallentaa esimerkiksi ulkoiselle tallennusmedialle ja antaa siitä tiedon luotetulle/luotetuille henkilöille. Ilman käyttäjätunnuksia ja salasanoja palveluiden sulkeminen on hankalaa ja työlästä. Jos tunnistautumistiedot eivät ole tiedossa, tilin lakkautus voi vaatia virkatodistuksen tai hautaluvan toimittamista palveluntarjoajalle.
Läheisille tarkoitetut digitaaliset valokuvat, videot, kirjoitukset ja tietokoneohjelmat, jotka halutaan jättää jälkipolville perinnöksi, on hyvä arkistoida sähköisiin pilvipalveluihin sekä ulkoisille tallennusmedioille selkeään kansioon.
Vainajalla voi olla merkittäviäkin määriä omaisuutta digitaalisessa muodossa esimerkiksi pelisivustoilla tai virtuaalivaluuttoina.
Kaikki nämä tulee listata perunkirjoitusta varten, koska niillä saattaa olla myös taloudellinen merkitys.
Kaikki tietokoneet, älytelevisiot ja mobiililaitteet sisältöineen ja mahdollisine käyttäjätunnuksineen olisi hyvä inventoida ja luetteloida ajoissa. Kaikki turhat, jo käytöstä poistetut laitteet kannattaa hävittää. Kodinkoneliikkeet ottavat näitä vastaan. Kannattaa huomioida, että laitteiden sisältämien tietojen hävityksestä voidaan periä korvaus.
Digitestamentissa tulee olla selkeä tieto siitä, kenellä on oikeus lopettaa käytetyt palvelut ja kuka/ketkä voivat hallinnoida mahdollista muuta digitaalista jäämistöä (valokuvat, videot, tekstitiedostot, tietokoneohjelmat, jne). Kyseessä voi olla myös tekijäinoikeuksien alaista jäämistöä, jolla saattaa olla myös taloudellinen merkitys.
HUOM! Vainajan sähköpostitilejä tai puhelinliittymiä ei kannata sulkea heti, koska niistä voi olla hyötyä muita sähköisiä palveluita suljettaessa.
Digitestamentti ei ole juridinen asiakirja, vaan toimintaohje. Digitestamentin voi siis laatia hyvin itsekin ja liittää osaksi virallista testamenttia, joko erillisenä dokumenttina tai lisäyksenä itse testamenttiin. Ammattilaiselta voi kuitenkin tarkistaa miten kannattaa toimia oman tai läheisen testamentin kanssa.
Digitestamentin mallilomake löytyy esim. HOK Elannon lakipalvelusta.
Jokaisella palvelulla on omanlaisensa käytännöt siitä, miten edesmenneen henkilön käyttäjätilejä voi lakkauttaa. Palveluntarjoajien verkkosivuilta löytyy yleensä ohjeet tietojen poistamiseen ja palveluiden lakkauttamiseen. Tällä sivulla on listattuna yleisimmin käytettyjen palveluiden linkit.
Sosiaalisen median (Facebook, Instagram, Twitter, jne...) profiileista kannattaa tehdä lista kirjautumistietoineen. Itselle turhat profillit ja palvelut kannattaa lakkauttaa heti, koska kuolleen henkilön unohtunut, edelleen palvelussa oleva sosiaalisenmedian profiili voi joutua identiteettivarkauden kohteeksi. Jotkut palvelut voivat olla myös esim. kuukausimaksullisia, jolloin niiden kustannukset voivat langeta perikunnan maksettaviksi, jos niitä ei lakkauteta ajoissa.
Joissakin sosiaalisen median sovelluksissa käyttäjä voi varautua omaan kuolemaansa jo ennakkoon. Esimerkiksi Facebookissa voi itse päättää suljetaanko tili kuoleman jälkeen vai muuttuuko se muistosivuksi. Facebookin yleisissä asetuksissa pystyy myös nimeämään itselleen perintöyhteyshenkilön, joka hallinnoi tiliä käyttäjän kuoleman jälkeen.
Jos et tiedä mitä palveluita vainaja on käyttänyt, hänen puhelimensa, tablet-laittensa ja tietokoneensa selainten välimuisti voi auttaa asian selvittämisessä. Internet selaushistoria kertoo sivustovierailut. On myös hyvä huomioida etukäteen tietojen mahdollinen arkaluonteisuus.
Vainajan valokuvia, videoita, dokumentteja tai erilaisia ohjelmistoja voi olla ladattuna verkon pilvipalveluihin ja kannettaviin tallennusvälineisiin. Tiedostot voivat olla myös tekijäinoikeuslain nojalla suojattua, jolloin niillä saattaa olla myös taloudellista merkitystä. Omaisuutta voi olla myös digitaalisessa muodossa esim. pelisivustoilla tai virtuaalivaluutoina suuriakin määriä. Kaikki nämä tulisi selvittää perunkirjoitusta varten.
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä