Kuorossa laulaminen pidentää elinikää ja vahvistaa sosiaalisia verkostoja 

En tiedä, pitääkö otsikon väittämä paikkansa, mutta näin olen kuullut sanottavan. Kuoro on koko elämän juttu. Sen voit aloittaa aivan pienenä ja jatkaa lähes niin kauan kuin jalat kantavat (ja vähän senkin jälkeen). Suurimmaksi osaksi aloittamisen määrittelee into laulaa ja sitten voidaan lähteä katsomaan oman kunnan, seurakunnan tai muun toimijan tarjontaa. Kuorolaulun on myös tieteellisesti todistettu parantavan hyvinvointia ja lisäävän jopa elinvuosia. Näin uutisoi mm. Yle vuonna 2014. Kuoro on parhaimmillaan kiinteä yhteisö, joka tukee kanssalaulajiaan kaikissa elämän vaiheissa. Musiikin ja yhdessä tekemisen voima toimii hoitavana elementtinä osana omaa elämää. 

 

Parasta kuorossa laulaminen on, kun saa olla osa suurempaa kokonaisuutta, jossa lopputulos on paljon enemmän kuin osiensa summa. Että saa olla mukana jossain, jota itse ei yksinään voisi mitenkään saada aikaan. Olla mukana toteuttamassa jotain kaunista. Kuorossa oppii toimimaan tiimissä kaikenlaisten ihmisten kanssa. Ja laulaminen saa aina endorfiinit virtaamaan elimistössä!” 

“Mukava ja antoisa harrastus. Oppimisen haastetta ja onnistumisen iloa.” 

 

Lappeenrannan seurakunnissa toimii lukuisia erityylisiä ja eri-ikäisille tarkoitettuja kuoroja. Esimerkiksi meillä Lappeen seurakunnassa toimii viikoittain neljä erilaista kuoroa: 

 

Kirkkokuorot toimivat Lappeen ja Ylämaan alueilla. Kirkkokuoro esiintyy useita kertoja vuoden aikana ja on tiiviisti mukana seurakunnan arjessa ja pyhässä. Kirkkokuorotoiminta on tarkoitettu kaikenikäisille, vaikka suurin osa jäsenistöstä taitaakin olla eläkeläisiä. Yhtenä johtajana toimii Heidi Harju. 

 

Sunnuntailaulajat on Nuijamaalla toimiva naiskuoro, joka kokoontuu noin joka toinen viikko. Tässä kuorossa laulu ja nauru kaikuu. Esiintymisiä heillä on muutaman kerran syksyllä ja muutaman kerran keväällä. Kuoroa johtaa Heidi Harju. 

 

Lappeen kuoro on opiskelu- ja työikäisten kamarikuoro, joka kokoontuu torstaisin klo 18 Lappeen srk-salilla Riina Töllin johdolla. Kuoro esiintyy n. 6–10 kertaa vuoden aikana. Kuoron ohjelmisto koostuu pääosin hengellisistä lauluista. Toisinaan soitamme yhdessä myös käsikelloja. Nuotinlukutaito ei ole välttämätön. Mukaan pääsee koelaulun kautta. 

 

Lappeen nuorisokuoro on 13+-vuotiaille nuorille suunnattu kuoro, joka harjoittelee torstaisin klo 16 Lappeen seurakuntasalilla Riina Töllin johdolla. Kuoron ohjelmisto koostuu hengellisistä 1–3-äänisistä lauluista. 

 

Olet lämpimästi tervetullut mukaan! Kysy rohkeasti lisää kuoroista ja kuorolaulamisesta kanttoreilta. 

 

Lappeen seurakunnan kanttorit 

 

Riina Tölli riina.tolli@evl.fi 0403126610 

Heidi Harju heidi.harju@evl.fi 0403126611 

R.I.P. Rauhan hautausmaa

Rauhan hautausmaa perustettiin talvisodan alla joulukuussa 1939 Rauhan sairaalan ja Sotasairaala 43:n tarpeisiin. Suurin osa haudoista kuuluu Rauhan sairaalassa elämänsä viettäneille sotasiirtolaisille.

R.I.P. toteutuu kirjaimellisesti Rauhan hautausmaalla. Siellä vainajat saavat nukkua ikiuntaan jo ihan paikan nimenkin mukaisesti rauhassa. Siellä aika on pysähtynyt. Ei haukkaa enää haudankaivajan lapio metsäisen nurmen pintaa, eikä kirsku kottikärryjen pyörät hautojen yllä. Rauha on laskeutunut tähän sodasta syntyneeseen kalmistoon. Rauhan he ansaitsevatkin, nuo rajan takaa kotiseudultaan sodan jaloista siirretyt potilaat, jotka elivät evakkona uudessa kotipaikassaan Rauhan mielisairaalassa, jonka huoneet, salit ja käytävät olivat koko heidän uuden elämänsä piiri.

Rauhallista siellä tuskin oli – näin luulen – enemmänkin meteliä, levottomuutta ja ahdistuneisuutta. Ulkona sen sijaan avautui mitä kaunein rantamaisema Saimaan äärellä, mutta vastapainona pään sisäinen mielenmaisema saattoi olla jatkuvan myllerryksen ja sekasorron vallassa, ellei sitten oltu lääkityksellä turrutettu apatian valtaan.

Levätköön he nyt Rauhassa ikiuntaan alla liljain ja iiristen. Turvatkoon tuo siipirikko enkeli hautausmaan laidalla heidän matkaansa kohti Jumalan suurta syliä, jossa he viimein saavat levon – ja rauhan.

(Kirjainyhdistelmä RIP – myös R.I.P. – on lyhenne latinankielisestä sanonnasta Requiescat in pace tai sen englanninkielisestä versiosta rest in peace, suomeksi ”levätköön rauhassa”. )

Kimmo Petrell
työnjohtaja, Joutsenon hautausmaa

Sankarihautajaiset ovat merkkitapaus myös seurakuntayhtymän hautaustoimelle

Sunnuntaina 19.5.2019 klo 12 järjestettiin Maasotakoulun johdolla Lappeenrannan sankarihautausmaalla jo perinteiseksi muodostunut sankarivainajien hautausjuhla.

Sankarihautajaisissa siunattiin pitkän matkan päätteeksi viisikymmentä tuntemattomaksi jäänyttä, viimeisten sotien taistelukentille jäänyttä sankaria. Sankareita, joita eri etsintäpartiot ovat etsineet ja löytäneet vuosikymmenten ajan.

Vastaavia juhlallisia siunaus- ja hautaustilaisuuksia on Lappeenrannan sankarihautausmaalla järjestetty vuodesta 1993 alkaen, tämänvuotinen oli järjestyksessään 13. kerta. Arkkuja oli siunaamassa papistoa piispojen johdolla sekä maavoimista että paikallisista seurakunnista. Myös valtiovallan ja kaupungin edustajat ovat perinteisesti osallistuneet juhlallisuuksiin.

Allekirjoittaneella on ollut kunnia saada olla seurakuntayhtymän puolelta mukana tämän vaikuttavan tapahtuman valmisteluissa vuodesta 2004 alkaen, siis jo seitsemän kertaa.

Ison haudan rakentamisessa on omat haasteensa

Seurakuntayhtymän hautaustoimen rooli juhlan valmisteluissa liittyy luonnollisesti haudan kaivamiseen ja sen rakenteiden rakentamiseen sellaisiksi, että ne kestävät juhlan aikana niihin kohdistuvat kuormitukset. Hautaustoimi huolehtii myös haudan peittämisestä ja pinnan tekemisestä.

Haudan pituus määräytyy kulloisenkin juhlan aikana haudattavien pienoisarkkujen määrän mukaan, leveys säilyy aina vakiona. Hautaussyvyys riippuu kulloinkin siitä, onko kyseessä täysin uusi hauta, vai haudataanko arkut edellisellä kerralla paria vuotta aikaisemmin syvempään haudattujen arkkujen päälle. Haudan pituuteen vaikuttavat myös hautakansien koko, arkkujen määrä ja mm. arkkujen laskuun vaadittava tila. Tänä vuonna pituutta haudalle tuli 13 metriä.

Arkkujen laskeminen, hautakansien asettaminen paikalleen ja muut siunaukseen liittyvät toimet vaativat haudalta vankan tukirakenteen, joka aina verhoillaan piiloon maasotakoulun toimesta. Kaikkineen haudan kaivaminen ja tukirakenteen rakentaminen vie noin 1,5–2 työpäivää, yleensä kolmen miehen ja kahden koneen voimalla. Maanantaina juhlan jälkeen hautaustoimen työntekijät purkavat haudan verhoilut ja rakenteet, peittävät haudan ja tekevät sille uuden pinnan.

Vaikka tämän juhlan ajankohta osuukin hautaustoimen työvuoden kiireisimpään ajankohtaan, on kyseessä työ, jonka hoitamisen koemme kunnia-asiaksemme. Ne, joille tämän työn teemme, ovat joutuneet antamaan itsestään paljon enemmän kuin me, joille tämä aiheuttaa vain hieman lisää työtä. Tämä koskee etenkin haudattavia sankareita, mutta myös paikalla Maasotakoulun ja Puolustusvoimien järjestämässä aina yhtä vaikuttavassa juhlassa olevaa monisatapäistä yleisöä, jonka joukossa on varmasti kerta toisensa jälkeen näiden läheisiä muistamassa sodassa kesken jäänyttä läheisensä elämää.  Ja kenties salaa toivoen, että tämä olisi nyt kotimaan multiin päässeitten joukossa.

Matti Puumalainen

seurakuntamestari, hautaustoimi