Nousee kysymyksiä, eikö tätä ikävää tapahtumaa olisi voitu millään estää? Moni miettii, missä enkelit olivat, kun mikään hyvyyden voima ei estänyt koulusurmaa ja haavoittumisia? Miksi Jumala ei auttanut, vaikka hänellä olisi ollut kaikki valta ja voima? Kuinka luokkakaverit, lähiomaiset ja koulun henkilökunta jaksavat tästä eteenpäin? Kaikki kysymyksemme ovat sallittuja Jumalan edessä, mutta mitään ei tapahdu kuitenkaan ilman hänen viimeistä sanaansa. Me saamme rukouksissamme kantaa heidät perheineen Jumalan hoitavien ja lohduttavien käsien alle. Sillä he kaikki tarvitsevat nyt meidän rukouksiamme ja myötätuntoa enemmän kuin koskaan. Meitä myös muistutetaan, että tämä olisi voinut sattua kelle vain ja missä tahansa.
Sinulle ja minulle on annettu oma pieni vastuumme rakastaa ja huolehtia, ettei vastaavaa enää tapahtuisi. Ehkä suurin opetus on se, että meidän aikuisten tulee rakastaa ja antaa aikaa lapsille. Ei vain huikata ohi mennen, miten päivä on mennyt? Vaan istahtaa päivittäin lastemme kanssa sohvalle tai ruokapöydän ääreen, kysyen ilman kiirettä ja kännyköiden räpläämistä: ”Mite siun koulupäivä meni? Tai onks siulla kaikki hyvin?” Tehden niitä pieniä kysymyksiä, niin naapurille, työkavereille kuin läheisille vaikka sitten tekstiviestin muodossa. ”Et mitä siulle kuluu? Et mite sie oot tännää jaksant? Ja tarviit sie meijä apua jossakii?”
Kaikki me toivomme, että tulisimme nähdyksi ja kuulluksi. Kaiken someajan ja kiireen vastapainoksi tarvitsemme kiireetöntä läsnäoloa, yhdessä tekemistä ja ihan vaan kuulumisten vaihtoa. Se tuo iloa ja sisältöä meidän jokaisen arkeen. Erityisesti tarvitsemme halausta ja tsemppausviestejä, kun elämä ei mene ihan putkeen ja tulee möhlittyä. Silloin riittää läsnäolo, että on joku, joka välittää, vaikka ei sanoja olisikaan. On myös tärkeää omalla esimerkillä viestittää, että meidän tulee rakastaa kaikkia, vaikka olisimme joissakin asioissa eri mieltä.
On se oma tai läheistemme hätä tai huoli kuinka pientä tai suurta tahansa juuri tänään, olemme aina ajatusten päässä Jumalan avusta, toivosta ja siunauksista. Meidän ei tule antaa valtaa pahan voimalle, vaan kylvää rakkauden, toivon ja armon siemeniä sinne missä olemme ja elämme!
Suo, Herra, toivon kynttilöiden loistaa,
tyyneksi lämpimäksi liekki luo.
Valaiset pimeän, voit pelot poistaa.
Jää keskellemme, Kristus rauha tuo!
