Uutislistaukseen

Rauhan hautausmaa, mongolian vaahterat, kasvit, muistolaatat

Rauhan hautausmaata ei unohdeta

12.6.2020 13.01

Rauhan hautausmaa on suunniteltu pidettäväksi mahdollisimman luonnonmukaisena. Kuva: Seija Kuosmanen

Rauhan hautausmaa perustettiin talvisodan alla joulukuussa 1939 Rauhan sairaalan ja Sotasairaala 43:n tarpeisiin, ollen sairaaloiden hoidossa. Suurin osa haudoista kuuluu Rauhan sairaalassa elämänsä viettäneille sotasiirtolaisille.

R.I.P. toteutuu kirjaimellisesti Rauhan hautausmaalla. Siellä vainajat saavat nukkua ikiuntaan jo ihan paikan nimenkin mukaisesti rauhassa, luonnon keskellä. Siellä aika on pysähtynyt. 
Vainajia ei ole kuitenkaan unohdettu. - Hautausmaan historia osana maamme sotahistoriaa oli kuitenkin sellainen, että se haluttiin säilyttää muistomerkkinä talvi- ja jatkosodistamme, sanoo Joutsenon hoitopiirin työnjohtaja Kimmo Petrell. Vainajia Rauhassa lepää lähes 600.
Historiaa kunnioitetaan vuosittain Joutsenon seurakunnan toimesta kunniakäynnein itsenäisyyspäivänä, jolloin suoritetaan seppeleenlasku sankarivainajien patsaalle. Partiolippukunta Korven vaeltajat on perinteisesti tässä tilaisuudessa sytyttänyt hautakynttilöitä hautausmaalle siellä lepäävien vainajien muistoksi – aivan samoin kuin Joutsenon keskustan sankarihautausmaalla. 

Hautausmaata hoidetaan muiden hautausmaiden tapaan

Rauhan hautausmaa-alue siirtyi Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiriltä Joutsenon seurakunnalle ja sitä kautta Lappeenrannan seurakuntayhtymälle vuonna 2000. Tuolloin tehtiin hautausmaa-alueelle hoitosuunnitelma, jonka mukaan aluetta on hoidettu. 

Hautausmaa-alueen hoidosta vastaa Joutsenon hoitopiiri. Hoitosuunnitelman mukaisesti kesätyöntekijät käyvät haravoimassa alueet kuntoon äitienpäiväksi ja aika ajoin pitkin kesää syksyyn saakka. Hautausmaan kahdelle päämuistomerkille ja sankaripaadelle laitetaan kukka-altaat, joiden kastelut hoidetaan seurakuntayhtymän toimesta. Petrell kertookin, että kyse on eräänlaisesta metsähautausmaasta, jota ei ole tarkoituskaan hoitaa hauta haudalta kesäkukkineen, vaan eräänlaisena metsäisenä puistoalueena. – Olemme saaneet paljon kiitoksia alueen siisteydestä vuosien varrella, sanoo Petrell. 

Kesä-heinäkuussa hautausmaa kukkii päivänliljojen ja iiristen loisteessa. – Perennojen määrää voidaan harkita lisättäväksi, sanoo hautaustoimen päällikkö Seija Kuosmanen Lappeenrannan seurakuntayhtymästä. Perennoja on lisätty kaikilla Lappeenrannan hautausmailla vähitellen hautapaikkojen siirryttyä seurakuntayhtymän hallintaan. Erityisesti muistomerkkeinä vaalittavilla alueilla perennoita lisätään ja tähän on monta hyvää syytä, niin ekologisia ja taloudellisiakin. Perennoja käyttämällä kesäkukkien lisäksi tai paikoin jopa korvaamaan niitä, saadaan istutusryhmästä koristearvoltaan helposti näyttävämpi, monimuotoisempi ja pitkäikäisempi. Kesäkukat voidaan istuttaa vasta kesäkuussa. Moni perenna on näyttävä jo huhti- toukokuussa, ja tällaisia lajeja suositaan yhdessä myöhään syksyllä kukkivien ja hallaa kestävien perennalajien kanssa.

Liljojen ja iiristen rinnalle on suunniteltu lisää perennaistutuksia. Kuva: Kimmo Petrell.

 

Seurakuntien hautausmailla hautoja hoidetaan hautainhoitorahaston varoilla. Varat tähän kerätään pääosin omaisten maksamilla hoitomaksuilla, sillä hautojen hoito kuuluu hautapaikan omistajalle, yleensä siis omaisille. Hautojen hoitoon ei voida käyttää kirkollisverovaroja. Tämän vuoksi Rauhan hautausmaalla hautojen hoitamiseen ei näin ollen ole rahoitusta.

Kirkollisverovaroin voidaan sen sijaan hoitaa itse hautausmaata, sen rakenteita ja yleisilmettä – kuten on tehtykin. Rauhan hautausmaa-aluetta on hoidettu suunnitelman mukaisesti mahdollisimman luonnontilaisesti, yleisestä siisteydestä huolehtien. – Seuraamme koko ajan kasvuston kuntoa. Esimerkiksi osa mongolianvaahteroista kaipaa jo uusimista, ja se jollain aikavälillä tullaan tekemäänkin, sanoo Petrell. 


Uutta ilmettä Rauhaan

Rauhan hautausmaa on saamassa ympärilleen uudet aidat. Aidan uusiminen on tullut ajankohtaiseksi VR:n kaksoisraiteen rakentamisen yhteydessä, jossa hautausmaan aitaa joudutaan siirtämään ja uusimaan. Aita koostuu graniittitolpista ja niiden välissä kolmessa kerroksessa kulkevista puulankuista. Aitalankut ovat paikoin lahovikaisia, joten on nähty tarkoituksenmukaiseksi uusia samalla koko aita. 

Toinen lähiaikoina toteutettava uudistus on puiden harvennushakkuu koko aidatulle hautausmaa-alueelle. - Kun kävi ilmi, että VR:n suojakaistaleelta joudutaan kaatamaan korkeimmat puut ja pitämään ne poissa myös tulevaisuudessa, päätettiin samalla harventaa tuo koko hautausmaan alue, koska muistutti enemmän metsää kuin puistoaluetta, kertoo Kuosmanen. Toimenpiteellä halutaankin parantaa alueen yleisilmettä sekä lisätä alueen puistomaisuutta. Hakkuu on tarkoitus toteuttaa viimeistään ensi talven aikana. 

Petrellin mukaan alueen hoitotason nostaminen radikaalisti kasteluineen ei nykyisillä resursseilla ole mahdollista, mutta samalla hän tähdentää, että Rauhan aluetta hoidetaan kuten muitakin hautausmaita. – Vettä Rauhan hautausmaalle ei ole tullut koko sinä aikana, mitä se on ollut seurakuntayhtymän hallinnassa, hän taustoittaa. – Tämä voisi olla yksi asia, jonka voisimme laittaa kuntoon aidan lisäksi.  Kuosmasen mukaan halukkuutta tähänkin toimeen olisi, mutta parannuksia toteutetaan asteittain määrärahojen puitteissa.

Aika ajoin nousee esille kysymys Rauhan hautausmaan herättämisestä henkiin. Tilaa uusille arkku- ja uurnahauta-alueille alueella on. – Mikäli näin kävisi, sairaalan potilaiden ja henkilökunnan haudat jätetään varmasti rauhaan, painottaa Petrell.  – Hoidamme aluetta omana puistonaan, vahvistaa Kuosmanen.

Rauhan muistomerkeille laitetaan kukka-altaat vuosittain. Kuva: Seija Kuosmanen

Lisätietoja hautausmaista ja niiden hoidosta:

hautaustoimen päällikkö Seija Kuosmanen, p. 040 3126 250, seija.kuosmanen@evl.fi
työnjohtaja Kimmo Petrell, p. 040 3126 268, kimmo.petrell@evl.fi 

Lue myös Kimmo Petrellin kirjoitus Rauhan hautausmaasta

https://www.lappeenrannanseurakunnat.fi/tule-mukaan/tarinoita-seurakunnista

Teksti: Eija Fabritius