Uutislistaukseen

Lappeenrannan seurakuntien rakenteen uudistaminen valtuuston käsittelyssä 24.3.

Lappeenrannan seurakuntayhtymässä on mietitty yhdistymistä useaan kertaan. Aiemmilla kerroilla on päädytty jatkamaan yhtymämallissa. Yleisestä talouskehityksestä ja yhteiskunnallisista muutoksista johtuen myös Lappeenrannan ev.lut.seurakuntien on jatkuvasti mietittävä, miten taata seurakuntien palvelut alueen asukkaille.

Seurakuntayhtymään kuuluvien seurakuntien jäsenmäärä on jatkuvassa laskussa. Vuoden 2015 lopulla jäsenmäärä oli 55.264 ja nyt 2020 vuoden lopussa 51.526 jäsentä. Jäsenmäärän vähentyminen tarkastelujaksolla on ollut reilut 1 % vuodessa. Tällä on vaikutuksensa seurakuntien toimintaan toiminnallisella ja taloudellisella tasolla.

Koska tulevaisuus näyttää edelleen siltä, että taloudellinen tilanne tulee vain heikentymään, valtuustoaloitteen pohjalta päätettiin teettää selvitystyö mahdollisesta seurakuntarakenteen muutoksesta ja sen mukanaan tuomista helpotuksista. Kehittämiskonsultti Sami Lahtiluoman tekemä selvitysraportti valmistui joulukuussa 2019. Selvitysraportissa käsiteltiin yhden seurakunnan etuja ja haittoja monesta eri näkökulmasta.

Sammonlahden seurakunta on tehnyt aloitteen seurakuntajaon muuttamiseksi

Sammonlahden seurakuntaneuvosto on tehnyt aloitteen seurakuntarakenteen uudistamiseksi siten, että alueelle muodostettaisiin yksi seurakunta. Lappeenrannan seurakunta on puoltanut Sammonlahden seurakunnan esitystä. Lappeen seurakuntaneuvosto on nykyisen yhtymämallin kehittämisen kannalla, kuten myös Lauritsalan seurakuntaneuvosto, jossa äänet olivat 6-4. Joutsenon seurakuntaneuvosto vastusti Sammonlahden seurakuntaneuvoston esitystä äänin 10-8 kokouksessaan 9.2.

Sammonlahden seurakuntaneuvosto tuo esityksessään esille, että toiminnan kannalta yhden seurakunnan malli antaa mahdollisuuden myös jatkossa järjestää seurakunnan toimintaa koko seurakunnan alueella. Tämä mahdollistaisi henkilökunnan erikoistumisen nykyistä paremmin. Esimerkiksi nykyisin jokaisessa seurakunnassa on diakoniapappi (5), mutta yhden seurakunnan mallissa meillä voisi olla kaksi diakoniapappia. Näin vapautuvista resursseista voitaisiin ohjata sellaisille työaloille, joihin tämänhetkinen rakenne ei mahdollista resursseja ollenkaan. Tällaisia ovat esimerkiksi vanhustyö tai vapaaehtoistyö. Väestöennusteiden mukaisesti kuitenkin vanhusten määrä tulee seurakuntiemme alueella kasvamaan ja vanhustyö on strateginen painopiste vuonna 2022 ja tulevaisuudessa vapaaehtoisten merkitys seurakuntien toiminnassa tulee kasvamaan merkittävästi.

Uudistamisesta ei seurakuntaneuvostoissa olla yhtä mieltä

Siinä missä henkilöstö on ollut pääsääntöisesti (yhtymän yhteisissä tehtävissä olevista työntekijöistä 92 %, seurakunnissa työskentelevistä 74 %) on ollut yhden seurakunnan perustamisen puolella, seurakuntaneuvostoissa asioista on oltu erimielisiä asian suhteen. Keskusteluja on käyty kahdessa valtuustoseminaarissa ja sekä valtuutettujen, että henkilöstön ääntä on kuultu. Yhden seurakunnan mallin edustajat puhuvat voimakkaasti yhdistymisen tuomista mahdollisuuksista, kun vastustajat ovat tuoneet esiin pelon paikallisuuden ja omaleimaisuuden menettämisen puolesta. Tämänhetkinen hyvä taloustilanne vaikuttanee mielipiteiden muodostumiseen. Kaiken kaikkiaan rakenneuudistuksen lähtökohtana ei kuitenkaan ole ollut taloudellinen säästö, vaan toiminnan turvaaminen ja palvelujen mahdollistaminen paremman henkilöstön liikkuvuuden, koordinoinnin ja erikoistumismahdollisuuksien sekä resurssien kohdentamisen turvin, myös 10-20 vuoden kuluttua. Nykyinen hallintorakenne on myös paikoitellen, erityisesti koronaepidemian kaltaisen kriisin osalta, osoittautunut kankeaksi. Myös hallinnon keventäminen on ollut eräs prosessiin lähtemisen syistä.

Yhteinen kirkkovaltuusto antaa lausunnon, Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli käsittelee

Koska virallinen esitys rakenteen muuttamisesta on tehty, tulee se toimittaa tuomiokapitulille Mikkeliin käsiteltäväksi yhteisen kirkkoneuvoston lausunnon kera. Asiaa on käsitelty yhteisen kirkkoneuvoston kokouksessa ke 10.2. ja seuraavaksi sitä käsitellään yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa 24.3. klo 18.

Yhteisen kirkkovaltuuston kokous on julkinen ja yleisöllä on mahdollisuus seurata keskustelua Lappeenrannan seurakuntayhtymän YouTube-kanavan kautta. Kokous lähetetään suoratoistona.

YouTube @lprseurakunnat

Suora linkki kokousstriimiin >Linkki avautuu uudessa välilehdessä

Yhteisen kirkkovaltuuston lausunto lähetetään yhdessä esityksen ja seurakuntaneuvostojen lausuntojen sekä asiaan liittyvien muiden raporttien, selvitysten ja kirjelmien kanssa tuomiokapituliin, joka käsittelee esitystä ja lausuntoja ja päättää mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Mikäli tuomiokapituli katsoo olevan perusteita jatkaa käsittelyä, siirretään asia Kirkkohallitukseen, joka tekee asiassa lopullisen päätöksen. Päätöksiä on odotettavissa vasta myöhään keväällä tai kesällä.

Lisätietoja valmistelijoilta: puheenjohtaja Hannu Haikonen, 040-3126300, hannu.haikonen@evl.fi ja talousjohtaja Kari Virtanen, 040-3126200, kari.virtanen@evl.fi

Wed Mar 24 09:37:00 EET 2021