Emerituspiispa Seppo Häkkinen pitää saarnan 9. elokuuta järjestettävässä WilliGospelin Pidä huolta -messussa. ”Lappeenranta on kotikaupunkini, joten sinne on aina mukava tulla”, Häkkinen toteaa. Hannu Lepola Ystävineen säestää lappeenrantalaissyntyisen Pave Maijasen kappaleista koostuvaa messua. ”Hän on yksi suomalaisen kevyen musiikin monipuolisimmista ja vaikutusvaltaisimmista tekijöistä: laulaja, säveltäjä, sanoittaja, multi-instrumentalisti ja tuottaja. Yli 50 vuoden ura on vaikuttava.”

Messuun osallistumisen ohella Häkkinen aikoo myös kuunnella päivän esiintyjiä. ”[WilliGospelin juontaja, stand up -koomikko] Mikko Vaismaa on tullut tutuksi piispan viranhoidon eri yhteyksissä. Nuoruuteni suosikki, varsinkin rippikouluaikana, oli Pro Fide. Yhtyeen jäsenet ovat yli viidessä vuosikymmenessä vaihtuneet moneen kertaan. Silti sykähdyttää, että se toimii edelleen ja julistaa Jeesuksesta. Rippikoulussa tärkeäksi tuli laulu Hän muutti kaiken.”

Gospelmusiikki on ollut pitkään Häkkisen sydäntä lähellä. ”Nuoruudessani 1970-luvulla gospelmusiikki – tai silloin puhuttiin uudesta nuorten hengellisestä musiikista – teki tuloaan. Muistan, miten kotiseurakunnassani Lauritsalassa kanttori heitti roskiin Jaakko Löytyn Asioita joista vaietaan -ensilevyn, jota me nuoret mielellämme kuuntelimme. Levyltä on jäänyt monia tuttuja lauluja elämään, muun muassa Ilouutinen. Tutuksi tulivat jo edelliseltä vuosikymmeneltä Kiitos (Danke) ja Seurakuntalaiva, jotka esittivät Matti Nikunen ja Logos-kuoro. Levy hankittiin meille kotiinkin, kuten myös Lasse Mårtensonin messulevy Voiko sen sanoa toisinkin.”

Myöhemmin seurakuntatyössä 1980–2000-luvuilla Häkkinen seurasi tiiviisti suomalaisen gospelmusiikin kehitystä. ”Sittemmin ovat gospelmusiikin uudet nimet jääneet vieraiksi, mutta pidän gospelia edelleen tärkeänä osana musiikkielämää sekä yleisesti että kirkossamme. Se on monipuolista ja puhuttelee erilaisia ja eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä, kuten kuuluukin.”

Nykyään hän kuuntelee esimerkiksi klassista musiikkia, jonka hän kokee rauhoittavaksi. ”Ikä tekee tehtävänsä ja on tunnustettava, että suosikkimusiikkiohjelmani on Muistojen bulevardi. Hengellisestä musiikista vanhoja hengellisiä lauluja ja nuoruuteni gospelveisuja on mukava kuulla. Niissä on paljon sellaista sisältöä, joka koskettaa. Puhumattakaan vanhoista virsistä, niissä on ytyä!”

WilliGospelin lavalla

Häkkinen osallistuu nyt ensimmäistä kertaa WilliGospeliin. Gospeltapahtumat ovat kuitenkin hänelle entuudestaan tuttuja. ”Viimeksi olen muistaakseni käynyt Maata näkyvissä -tapahtumassa. Lisäksi viranhoitoni viime vuosina olin useassa tilaisuudessa, jossa Lahden gospelkuoro esiintyi.”

WilliGospelin tapaisessa erityismessussa saarnaajan on hyvä ottaa huomioon seurakunnan moninaisuus. Paikalla on eri-ikäisiä ja erilaisista taustoista tulevia ihmisiä, mikä luo oman haasteensa. ”Toisaalta saarnan perustehtävä säilyy samana: sanoittaa evankeliumi kuulijoita koskettavalla ja ymmärrettävällä tavalla. Luulenpa, että saarnaa valmistaessa minun on hyvä muistaa Lauritsalan poikakerhonjohtajan kokemukseni: pitkät opilliset jaaritukset eivät kanna pitkälle. Lisäksi minua rohkaisee se, että saarnaaja on aina vain Jumalan Pyhän Hengen työväline."

Vaikka Häkkisen vierailut Lappeenrannassa ovat harventuneet tämän eläkkeelle jäämisen myötä, kesällä tilanne on toinen. ”Vanhempieni perintönä minulla ja veljelläni on kesämökki Taipalsaarella, joten käymme Lappeenrannan seudulla kesäisin varsin usein. Lappeenranta on kesäkaupunki!” Kaupungilla hän käy katsomassa tuttuja paikkoja, hyödyntämässä museokorttia ja piipahtamassa toisinaan teatterissa tai konserteissa. ”Myös erilaiset puhe- ja saarnapyynnöt tuovat minut ajoittain kaupunkiin, ja ne ovat minulle mieluisia. Täällä asuu paljon tuttuja.”

Häkkinen nauttii eläkkeen suomasta mökkielämästä, joka sisältää esimerkiksi polttopuiden tekoa, lukemista ja lepoa. ”Lisäksi hoidamme useana viikkona lastenlapsiamme sekä järjestämme heille parin päivän leirin. Kesään liittyy myös muutamia työtehtäviä. Ihan hyvä kesä!”