Hän oli valinnut itselleen opetuslapsijoukon, joka kulki hänen mukanaan oppimassa joka päivä uutta. Mutta lisäksi aika ajoin suuretkin ihmisjoukot innostuivat hänestä. Tuhannet ihmiset kuuntelivat hämmästyksissään hänen viisasta opetustaan. Hän puhui niin kuin se, jolla on valta.

Jeesus teki myös tunnustekoja, paransi sairaita, vapautti ihmisiä pahoista hengistä, ruokki nälkäisiä ja herätti jopa Lasaruksen kuolleista. Tämän takia ihmiset halusivat tehdä hänestä kuninkaan.  Vastustajat yrittivät estää häntä, mutta lopulta he totesivat keskenään: ”Näettekö? Mikään ei auta. Koko maailma juoksee hänen perässään!” Sen takia he päättivät surmata Jeesuksen.

Kun Jeesus heitti henkensä, tuli keskellä päivää pimeys yli koko maan kolmeksi tunniksi, kalliot halkesivat ja tuli maanjäristys. Temppelin paksu esirippu repesi kahtia, sekä monet pyhät ihmiset nousivat haudoistaan. Nämä nähdessään karskit sotilaatkin pelästyivät ja sanoivat:” Tämä oli todella Jumalan Poika!”  Vielä haudan suullekin asetettiin vartijoita, että opetuslapset eivät varastaisi Jeesuksen ruumista ja väittäisi hänen nousseen kuolleista. Hallitusmiehet nimittäin muistivat, että ”tuo villitsijä” oli eläessään sanonut, että hän nousee kuolleista kolmantena päivänä.

Mikään ei kuitenkaan auttanut, Jeesus nousi kuolleista! Jumala herätti hänet väkevällä voimallaan! Jeesuksen vihamiesten painajainen jatkui, sillä hän ilmestyi useille sadoille ihmisille ylösnousemuksensa jälkeen, ja usko häneen levisi yhä laajemmalle.

Vastustus kristittyjä kohtaan oli todella ankaraa alkukirkon aikana. Kristityt yritettiin hävittää vainoamalla ja teloittamalla. Tätä kesti yli 300 vuotta, mutta kristinuskoa ei saatu hävitettyä. Jumalan antama voima ja rohkeus olivat niin suuret! Sanotaan myös, että marttyyrien veri on kirkon siemen.

Nyt, kaksituhatta vuotta Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen, voidaan sanoa aivan samoin kuin fariseukset aikanaan: ”Näettekö? Mikään ei auta. Koko maailma juoksee hänen perässään!” Kristinusko on maailman suurin uskonto. Vaikka meillä lännessä tapahtuu paljon uskosta luopumista, eteläisellä pallonpuoliskolla kristittyjen määrä kasvaa voimakkaasti. Siellä on myös vakavia vainoja, ja kristityt ovatkin maailman vainotuin ihmisryhmä.  Mutta seurakunta laulaa ylistyslaulua samalla, kun viranomaiset ajavat heitä ulos kirkosta. Nämä vainotut, Pyhän Hengen rohkaisemat kristityt sanovat: ”Älkää ottako pois tätä vainojen kruunua!”

Jeesus ei ole samalla tavalla loistelias kuin maalliset tähdet. Hän ei halunnut maallista kuninkuutta. Hänen kuninkuutensa ja mahtinsa on jotain verrattomasti suurempaa! Hän sanoi: ”Minun kuninkuuteni ei ole tästä maasta.” Hän on kuningasten kuningas ja herrain Herra! Hän sanoi myös: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä!” Tämän vallan antoi Taivaallinen Isä sen jälkeen, kun Jeesus oli alentanut itsensä ja oli kuuliainen ristinkuolemaan asti. ”Sen tähden Jumala on korottanut hänet yli kaiken ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman. Jeesuksen nimeä kunnioittaen on kaikkien polvistuttava, kaikkien niin taivaassa kuin maan päällä ja maan alla, ja jokaisen kielen on tunnustettava Isän Jumalan kunniaksi: ”Jeesus Kristus on Herra!”

Usko Jeesukseen henkilökohtaisena syntien sovittajana avaa meille tien iankaikkiseen elämään, toivoon ja sisäiseen rauhaan. Se ei ole vain hetken huumaa vaan sisäistä varmuutta, vapautta ja iloa. Monet eivät arvosta näitä asioita. Kuitenkin Jeesus kutsuu luokseen jokaista.

Kuulutko sinä Jeesuksen perässä juoksevien joukkoon, vai tyydytkö pienempiin, kuolevaisiin idoleihin, jotka eivät tuo sinulle mitään siitä, mitä Jeesus tuo?