Yhteistyö Joutsenon vastaanottokeskuksen kanssa

Monikulttuurisuus on pinnalla myös kirkossa

Viime aikoina monikulttuurisuus ja varsinkin maahanmuutto ovat olleet kovasti esillä lehdissä. Pakolaisvirta sodan runtelemista maista Lähi-idässä ja Afrikassa on ennen näkemätön ja kaikkien on osallistuttava hätää kärsivien auttamiseen.
       Lappeenrannan Joutsenossa sijaitsee yksi Suomen vastaanottokeskuksista.              Lappeenrannan Joutsenon vastaanottokeskus on osa valtakunnallista turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmää. Keskuksessa majoittuu sekä perheitä että yksin tulleita aikuisia turvapaikanhakijoita.
      Joutsenon vastaanottokeskuksen tehtävänä on turvapaikanhakijoiden ja säilöön otettujen henkilöiden väliaikainen majoittaminen ja perusturvan antaminen sekä selviytymisen tukeminen ja elämän hallinnan säilyttäminen turvapaikkaprosessin aikana, ihmiskaupan uhrien auttaminen ja sitä kautta ihmiskaupan ennaltaehkäisy

Rakasta lähimmäistäsi
       Kristillisen uskon opetus erilaisuudesta on hyvin yksiselitteinen: Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen – vaalean, tumman, lyhyen, pitkän, jokaisen. - Näin ollen kaikki ovat samanarvoisia ja ansaitsevat tulla kohdelluksi hyvin, linjaa lapsityön pastori Kaisa-Liisa Pehkonen-Suoranta. - Jo Vanhantestamentin kertomuksissa – Jeesuksen sanomasta puhumattakaan – meitä velvoitetaan pitämään huolta ”muukalaisista”. Tällaisen vieraanvaraisuuden ajatuksen pitää näkyä kirkon työssä.

Lappeenrannan seurakuntayhtymän yhteyshenkilöt Joutsenon vastaanottokeskukseen

Kansainvälisen vastuun sihteeri Jari Berg p. 040 3126 830
Seurakuntapastori  Ulla Junell p. 040 3126 504 Sammonlahden seurakunnasta
Diakonissa Sirkka Kiuru  p. 040 3126 621 Lappeen seurakunnasta
Varhaiskasvatuksen ohjaaja Laura Toivanen p. 040 3126 858

 

 

Mikkelin hiippakunnan piispan, Seppo Häkkisen kirje seurakunnille.

Mikkeli 8.9.2015

Suomea on kohdannut ennen näkemätön lähimmäisestä välittämisen aalto. Eurooppaan pyrkivien pakolaisten ahdinko on herättänyt auttamisen halun. Vaatteita ja tavaroita kerätään, rahaa lahjoitetaan, jopa kotien ovet avataan suojaa tarvitseville. Tämä kaikki on osoitus lähimmäisenrakkaudesta.

Kristillisen etiikan mukaan kaikkia hädässä ja avun tarpeessa olevia on autettava, ovat he sitten suomalaisia tai ulkomaalaisia, kristittyjä tai muulla tavoin uskovia. Meillä on siihen myös varaa. Tärkeintä on oma asennoitumisemme ja halumme auttaa. Kyse on toisen asemaan asettumisesta. Jeesuksen sanoin: "Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.” (Matt. 7:12).

Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanottamisessa on ensisijainen vastuu maahanmuuttoviranomaisilla. Ne toimivat yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin kanssa. Seurakunnat voivat omilla resursseillaan tukea tätä toimintaa. Erityisesti ne seurakunnat, joiden alueella toimii vastaanottokeskus, voivat olla yhteydessä niihin ja tarjota yhteistyötä.

Rohkaisen seurakuntia aktiivisuuteen. Seurakunnat voivat tarjota turvapaikanhakijoille konkreettista apua, henkistä ja hengellistä tukea sekä  harrastetoimintaa. Käyttökelpoisia tiloja, esimerkiksi leirikeskuksia, voidaan harkita annettavaksi majoitustoimintaan yhteistoiminnassa viranomaisten kanssa.

Tulijoiden joukossa on eri uskontokuntien edustajia. Seurakuntien edustajat voivat edistää heidän uskonnonvapautensa toteutumista. Seurakuntien palveluksessa on maahanmuuttajatyön ja kansainvälisen työn ammattilaisia, jotka voivat antaa tukeaan sekä pakolaisille että vastaanottokeskusten henkilökunnalle.

Seurakunnilla on kokemusta avustustoiminnasta. Tärkeää on kuitenkin ensin selvittää, millaista apua missäkin tarvitaan. Vääränlainen apu väärässä paikassa aiheuttaa vain turhaa lisätyötä. On tarpeen toimia nopeasti, mutta suunnitellusti. Parhaillaan on käynnissä niin Kirkon ulkomaanavun kuin Kirkkopalvelujen organisoimat keräykset, joihin seurakunnat voivat osallistua. Kolehtien keräämistä hädänalaisten auttamiseksi on hyvä pohtia. Myös vapaaehtoistyön koordinoinnissa seurakunnilla on ammattitaitoa.
Ystävällisyys ja lämmin suhtautuminen eivät maksa mitään. Seurakunnissa voidaan kannustaa ihmisiä ottamaan yhteyttä turvapaikanhakijoihin. Heitä voi kutsua vaikka pelaamaan jalkapalloa tai laittamaan ruokaa yhdessä.

Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten aiheuttama yhteiskunnallinen murros on sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla ehkä suurempi kuin nyt ymmärrämme. Pakolaiset etsivät ihmisarvoista elämää ja lapsilleen turvallista kasvupaikkaa. Avun tarve tulee kestämään pitkään. Siksi toivon, ettei auttamisen halu laannu. Lähimmäisestä välittämisen aallon on kannettava pitkälle.

Kiitän kaikkia työntekijöitä ja vapaaehtoisia, jotka kantavat vastuuta lähimmäisen hyvästä. Jeesus sanoi: ”Kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle'.” (Matt. 25:40).
Seurakunnat voivat tarvittaessa olla yhteydessä kansainvälisen työn hiippakuntasihteeriin Ilkka Hakalaan tai diakonian hiippakuntasihteeriin Ulla-Maija Harjuun.
Jumala työtänne siunatkoon!

Seppo Häkkinen

Mikkelin hiippakunnan piispa