Lepolan hautausmaa

Lepolan hautausmaa sijaitsee Lepolan kaupunginosassa, Armilankadun päässä, lähellä Lappeen pappilaa. Lappeen hautausmaan nimellä suunnitteluvaiheessa kulkenut hautausmaa rakennettiin vuosina 1937-1938. Käyttöönsä se vihittiin Lepola-nimisenä 4.6.1939. Lepolan hautausmaan pinta-ala on n. 11,5 ha, josta tällä hetkellä on käytössä n 8 ha.

Vuonna 1938 valmistuneen kivimuurin ympäröimä, Ilmari Wirkkalan suunnittelema Lepola on kokonaisvaltaisesti kerralla valmiiksi suunniteltu hautausmaa, niinpä sitä ei ole tarvinnut laajentaa. Ainut muutos alkuperäiseen hautausmaakaavaan on vuonna 1993 käyttöönotetun veteraanialueen suunnittelun yhteydessä tehty yksittäisen itä-länsisuuntaisen käytävän poisto kaavasta. Kesällä 2016 arkkitehti Tapani Vuorisen suunnitelman pohjalta täysin uusiksi rakennettu muualle haudattujen muistelupaikka sijaitsee aivan kappelin välittömässä läheisyydessä, sen takana.

Hautausmaan puusto on pääosiltaan luonnonmukaista, mänty ja koivu vallitsevina puulajeina.  Hautausmaa voidaan jakaa kahteen hautauskulttuurin muuttumisesta kertovaan osaan: hautausmaan pääkäytävän pohjoispuoleiseen vanhaan, runsaasti reunakivihautoja sisältävään vanhaan puoleen ja pääkäytävän etelänpuoleiseen, nurmipintaisten rivihautojen muodostamaan uuteen puoleen. Hautausmaalle haudataan vuosittain keskimäärin noin 260 vainajaa.

Lepolan hautausmaan veteraanihauta- ja uurnahautausmaa-alueet

Hautausmaalla on vuoden 1993 syksyllä käyttöön otettu veteraanihauta-alue, johon voi tulla haudatuksi ainoastaan veteraanitunnuksen omaava henkilö ja hänen puolisonsa. Alueen maamerkkinä toimii valaistu, mustasta graniitista valmistettu muistopaasi, jossa on veteraanien hopeisen tammenlehvän lisäksi teksti ”SOTIEMME VETERAANIT 1939 – 1945”. Veteraanialueen kaikki hautamuistomerkit ovat mustasta graniitista valmistettuja tyynykiviä.

Hautausmaan länsipäässä, parkkipaikan välittömässä läheisyydessä on vuonna 2012 käyttönotettu, arkkitehti Tapani Vuorisen suunnittelema, n. 2300 m2 suuruinen uurnahautausmaa-alue, johon tuhkatut vainajat voidaan haudata joko uurnasukuhautoihin, uurnapuistoon tai muistolehtoon. Uurnasukuhaudoille omaiset voivat hankkia oman hautakiven ja uurnapuistoon haudatuille vainajille seurakuntayhtymältä patinoidun pronssisen nimilaatan. Muistolehtoon vainajien tuhkat haudataan nimettöminä.

Uurna-alueelle on rakennettu kaikille uurnapuistoon ja muistolehtoon haudattujen omaisille yhteinen muistelupaikka, johon he voivat tuoda hautakynttilöitä tai kukkia. Seurakuntayhtymä huolehtii alueen yleisilmeestä ja poistaa alueelta palaneet kynttilät ja kuihtuneet kukat, sekä puhdistaa tarvittaessa omaisten hankkimat nimikilvet. Tilan rajallisuuden ja yleisilmeen vuoksi muistelupaikalle ei saa tuoda kynttilälyhtyjä tai koriste-esineitä.

Välittömästi hautausmaan pääportin tuntumassa sijaitsee talvisodan aikana, 2.3.1940 Kaukaan pommituksen uhreina menehtyneiden yhteinen hauta muistomerkkeineen.

Kappelin eteläiseen pitkään sivuun rajoittuvalla hautaosasto 9:llä on jatkosodan aikaisen, 19.6.1944 tapahtuneen Simolan aseman pommituksen uhrien yhteishauta muistopaasineen, jonka edustalla on tunnistettujen vainajien kivilaatat nimitietoineen.