REFORMAATIOSTA ON PIAN 500 VUOTTA
Lappeenrantalaiset vierailivat Wittenbergissä ja istuttivat puun
Kun avaa päivän lehden tai lukee kirjastosta lainattua romaania, tulee harvoin ajatelleeksi, ettei yhteinen kirjakieli ole itsestään selvyys. Suomessa se syntyi n. 500 vuotta sitten, kun Mikael Agricola oli Saksassa opiskelemassa ja törmäsi siellä Martti Lutheriin ja sitä kautta reformaatioon, jonka yksi tarkoitus oli tuoda Sana ihmisten ulottuville. Luther käänsi Raamatun saksaksi ja kun vielä samaan aikaan kirjapainotaito kehittyi reippain askelin, alkoi Raamattu olla yhä useamman tavallisen ihmisen saatavilla.
Mikael Agricola toi reformaation ja Raamatun suomennoksen ja sitä kautta kirjakielen Suomeen ja pelkistetysti voidaankin sanoa, että siitä on lähtenyt käyntiin Suomen kanssa loistava luku- ja kirjoitustaito sekä yleissivistys, joita on ihailtu ympäri maailmaa.
Reformaation juhlavuosi Lappeenrannassa
Lappeenrannan seurakuntien edustajat kävivät huhtikuussa tutustumassa Saksan Wittenbergissä ja Erfurtissa Lutherin jalanjälkiin ja samalla hakemassa ideoita reformaation juhlavuoden viettoon Lappeenrannassa.
Myös Suomen kirkko on tehnyt omaa taustatyötään merkkivuoden juhlistamiseksi ja se on julkaissut aikataulun ja lukuisia ideoita, joita voidaan toteuttaa seurakunnissa.
Juhlavuotta vietetään Suomen kirkoissa 31.10.16–5.11.17. Merkkivuoden erityisiä nostoja ovat helatorstai 25.5.17 sekä teesityöskentelyllä käynnistyvä reformaatioviikko 31.10. - 5.11.17.
Lappeenrannan seurakunnissa Armoa 2017! –nimellä tunnettua projektia vetää Sakari Kiiskinen. Hänen avukseen on koottu johtoryhmä, johon kuuluvat Ilkka Pöyhönen, Helena Puolakka, Arto Varis, Jari Berg, Juha Eklund ja viestinnän edustaja.
500 puuta reformaation kunniaksi Wittenbergiin
Patsaiden ja muistomerkkien asemesta Reformaation 500-vuotistoimikunta on päättänyt istuttaa 500 puuta kolmeen puistoon Wittenbergissä.
Lappeenrannan seurakuntien edustajat istuttivat yhden näistä puista – puun numero 311, joka on hopealehmus – puistoon, joka sijaitsee neuvostoliittolaisten sotilaiden kasarmialueella lähellä Wittenbergin keskustaa. Paikka symboloi oivasti sitä, miten kylmän sodan aikainen kommunistialue muuttuu evankelisen kirkon juhlavuoden eläväksi näyttämöksi.
Samalla Lappeenrannan seurakunnat tuli kirjoittaneeksi kirkkohistoriaa: lappeenrantaliset ovat toistaiseksi ainoat puun istuttajat, jotka viettivät ehtoollishetken istuttamansa puun ympärillä
Lappeenrannan seurakunnat istuttaa juhlavuoden kunniaksi puun myös kotikaupunkiimme – todennäköisesti lehmuksen - Lappeenrannan kirkon viereen, jonka rakentaminen aloitettiin Venäjän vallan aikana.
2016-04-29 09:14:14.0