Kristilliset pyhäpäivät rytmittävät vuoden

Pyhäpäivät tuovat levon työn keskelle. Kaikki unelmoivat levosta, kiireettömästä ajasta ja tilasta, jossa vaatimuksia ei esitetä. Sunnuntait ja pyhäpäivät ovat sellaista tilaa. 

Kristillisten pyhäpäivien kokonaisuutta kutsutaan kirkkovuodeksi. Uusi kirkkovuosi alkaa ensimmäisenä adventtina. Kirkkovuodessa on noin kuusikymmentä pyhäpäivää, joista suurinta osaa vietetään sunnuntaina, mutta jotkut sijoittuvat muille viikonpäiville. 

Kirkkovuoden keskus ja kristittyjen vuoden suurin juhla on pääsiäinen. Muut juhlat asettuvat vuoden eri aikoihin ja viittaavat Jeesuksen elämän eri tapahtumiin.

Miksi vietetään juhlapyhiä?

Vuoden kiertoon liittyy kaikissa kulttuureissa traditioita. Merkkipäivät rytmittävät juhlaa ja arkea ja niihin liittyvät perinteet ja tavat rakentavat yhteisöä. Traditiot välittävät kulttuuriperintöä ihmiseltä ja sukupolvelta toiselle.

Kirkolliset juhlapäivät ovat muotoutuneet osaksi eurooppalaista kalenteria ja kulttuuria vuosisatojen kuluessa. Yhteiset juhlapyhät yhdistävät kristittyjä yli kansallisten ja kirkkokuntarajojen.

Yhteiset pyhäpäivät muistuttavat levon ja yhdessäolon tärkeydestä ja tuovat pyhän tunnun arjen keskelle. Vapaapäivät tukevat työn ja muun elämän välistä tasapainoa ja sitä kautta hyvinvointia.

Lähde: www.evl.fi

Sunnuntai – kristittyjen pyhäpäivä

Sunnuntaista tuli kristittyjen kokoontumisen päivä, koska se oli Jeesuksen ylösnousemuksen päivä pääsiäisenä.

Kirkkovuodessa jokaisella sunnuntailla on oma teemansa, johon liittyy rukouksia ja Raamatun tekstejä. Kirkkovuoden aikana käydään läpi Jeesuksen elämän vaiheet syntymästä kuolemaan ja ylösnousemukseen.

Tietoa sunnuntaiden teemoista sekä tekstit ovat katsottavissa KirkkovuosikalenterissaLinkki avautuu uudessa välilehdessä.

Rooman valtakunnassa ja juutalaisilla viikoittainen vapaapäivä oli lauantai, sapatti. Sunnuntai oli viikon ensimmäinen työpäivä. Aluksi kristityt kokoontuivat illalla yhteiselle aterialle, mutta myöhemmin he alkoivat kokoontua myös aamuisin ennen työpäivän alkua. Vasta kolmesataa vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen sunnuntaista tuli yleinen vapaapäivä.

Muista pyhittää lepopäivä

Vielä muutama vuosikymmen sitten Suomessa sunnuntaita vietettiin hiljaisesti ja rauhallisesti. Kaupat eivät saaneet olla auki eikä huvitilaisuuksia saanut järjestää. Kodeissakin oltiin hiljaa, eivätkä lapset saaneet leikkiä ennen kuin vasta iltapäivällä. Radioiden yleistyttyä kokoonnuttiin radion ääreen kuuntelemaan jumalanpalvelusta. Usein sunnuntaihin liittyi perheen yhteistä aikaa ja yhteinen ateria, jotka arjen kiireessä jäävät väliin.

Kolmas käsky – Muista pyhittää lepopäivä – viestii myös tämän päivän ihmisille, että levolle kannattaa antaa oma aikansa. Sunnuntain erottaminen arjesta antaa tilaa hiljaisuudelle ja pyhän kohtaamiselle.

Lähde: www.evl.fi

Messu eli jumalanpalvelus kokoaa kristityt yhteen

Sunnuntaina vietetään messua tai jumalanpalvelusta, koska sunnuntai on kristittyjen pyhäpäivä. Jo yli 100 000 kertaa kristityt ovat sunnuntaina kokoontuneet kohtaamaan toisiaan ja muistelemaan Jeesusta. Vuosisatojen kuluessa pyhäpäivän viettämiseen on kehittynyt oma järjestyksensä ja eri kulttuureihin sopivat tapansa.

Jossain kokoonnutaan sodan tai luonnonkatastrofin keskellä, toisaalla taas upean katedraalin turvallisten muurien suojaan. Kokoontumisten sisältö on kuitenkin kaikkialla maailmassa sama: rukoillaan tärkeiden asioiden puolesta, luetaan Raamattua, saarnataan ja nautitaan ehtoollista, yhteistä ateriaa.

Sunnuntain kokoontumisista kristityt lähtevät arkeen auttamaan ihmisiä, rakentamaan oikeudenmukaista yhteiskuntaa ja puolustamaan heikkoja ja köyhiä.

Monimuotoinen messu

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa vietetään yleensä messua: jumalanpalvelusta, jossa on ehtoollinen. Messu on liturginen, ja sen kulku seuraa yhtenäistä rakennetta eli kaavaa.

Messussa on vuorolauluja ja hymnejä, joiden musiikilliset juuret ovat keskiajalla. Samanlaisena toistuva rakenne tekee monelle messusta tärkeän, tutun ja arvokkaan.

Messuun voidaan tuoda myös erilaisia muuntuvia elementtejä esimerkiksi musiikkiesityksin tai toteuttamalla esirukous uudella tavalla. Tarjolla on myös erilaisia teemamessuja. 

Lähde: www.evl.fi

Virsikirja avattuna. Kirkonpenkissä laulamassa.