Ystävyysseurakuntamme Viipurissa

Viipurin ev.lut. seurakunta on lappeenrantalaisten ev.lut. seurakuntien ystävyysseurakunta. Yhteistyö alkoi vuonna 1991 lappeenrantalaisten pappien aloittaessa säännölliset vierailut Viipurin seurakunnassa osallistuen myös seurakunnan jumalanpalveluksiin.

Kirkko Viipurissa on aivan Torkkelinpuiston päädyssä lähellä Kauppahallia. Kirkkorakennus on ennen sotaa palvellut saksalais-ruotsalaista ev.lut. seurakuntaa. Kirkkoa on korjattu vuosien myötä, mutta edelleen esimerkiksi sen julkisivu kaipaa kunnostusta.

Edelleen suomalaisten vierailut jumalanpalveluksissa ovat tärkeä osa tukea ja muistamista. Ryhmien vieraillessa seurakunta voi järjestää ruokailun ja kahvituksen. Jos kirkossa on suomalaisia, kirkkoherra Vladimir Dorodnij toimittaa osan jumalanpalveluksesta suomeksi. Suomalaisen saarnavieraan ollessa vuorossa saarna tulkataan venäjäksi.

Nykyinen toiminta sisältää myös yhteisiä juhlia, retkiä, vierailuja sekä lasten ja nuorten leirejä - esimerkiksi toukokuussa 2019, jolloin retki suuntautui Pietarin alueelle. Tukikonserteilla on koottu varoja seurakunnan tarpeisiin.

Viipurin seurakunta saa Lappeenrannan seurakuntayhtymältä tukea toimintaansa. Myös materiaaliapua annetaan eri tavoin, kuten vaatteita, erilaisia tarvikkeita ja tavaraa esimerkiksi diakoniatyön kautta jaettavaksi. Viipurin kirkon kuorin ikkunoihin on toimitettu lasimaalaukset Lappeenrannasta.

Lisätiedot:  

Viipurin ystävyysseurakuntatyöryhmän sihteeri Jukka Hirvi, jukka.hirvi@evl.fi, puh. 040 3126 343.

Ystäväseurakuntatyö Joutsenon seurakunnassa

Joutsenon seurakunnan virolaisia ystäväseurakuntia ovat Alatskivi, Avinurmi ja Kursi. Kotimaassa Joutsenon seurakunta on solminut ystävyysseurakuntasuhteet Posion seurakunnan kanssa.

Ystäväseurakuntatyön tavoitteena on vahvistaa yhteyksiä ystäväseurakuntien - niin työntekijöiden kuin seurakuntalaistenkin - välille.

Virolaiset ystäväseurakunnat tarvitsivat edelleen tukea toimitilojensa kunnostamiseen ja ylläpitämiseen. Joutsenon seurakunta tukee omalta osaltaan käynnissä olevia hankkeita sekä talousarviomäärärahoin että vapaaehtoisten seurakuntalaisten lahjoittaman materiaaliavun muodossa.

Posion seurakunnan kanssa ylläpidetään yhteyksiä sekä henkilökohtaisten kontaktien että seurakuntavierailujen avulla.

Ystävyysseurakuntaa rakentamassa

       - Lappeenrannan seurakunnat ovat tukeneet Viipurin kirkkoa taloudellisesti monin tavoin, kertoo rovasti Jorma Taipale, joka on ollut tiiviisti mukana seurakuntien yhteistyössä.
     - Toiminnan alkuvaiheessa järjestettiin keräys, jossa piispa Huotari vetosi kaikkiin seurakuntiin ja erilaisiin viipurilais- ja karjalaisjärjestöihin, että ne osallistuisivat kirkon kunnostukseen.  
       Seurakuntayhtymä on myös ollut hankkimassa asunto-osaketta Viipurin seurakunnan käyttöön ja auttanut kirkonkellon sekä ajan myötä muunkin asian hoidossa.
        Kirkon uudelleen käyttöönoton ja vihkimisen juhlaa vietettiin vuonna 1991. Samana vuonna solmittiin myös ystävyysseurakuntasopimus Lappeenrannan seurakuntayhtymän ja Viipurin luterilaisen seurakunnan kanssa. Silloin perustetun ystävyysseurakuntatyöryhmän pitkäaikaisena
puheenjohtajana oli lehtori Olavi Petro.
           -Työryhmän järjesti alusta alkaen retkiä Viipuriin ja Kannakselle, muistelee Taipale.
          - Innostus oli alussa niin suuri, että muutaman vuotena järjestettiin "Karjalan kirkkopäivät", jolloin loppukesän viikonloppuna tehtiin kolmenakin päivänä retki Viipurin kirkossa järjestettyyn messuun ja sen jälkeen johonkin kohteeseen Karjalan Kannaksella.
        Vähitellen käytäntö vakiintui siihen, että Viipuriin tehtiin ja tehdään edelleen kaksi yhteistä retkeä sunnuntaisin, toinen niistä joulua ennen ja toinen keväällä. Aikaisemmin, kun Viipurissa oli vielä pulaa erilaisista taloustarvikkeista, vietiin seurakuntalaisten tekemiä paketteja isolla pakettiautolla joululahjoiksi. Keväällä taas pitkän aikaa vietiin pääsiäisen maissa seurakunnan lapsityön tarpeisiin suklaamunia ym. Kun Viipuri on lähellä, solmivat monet seurakuntalaiset yhteyksiä Viipurin seurakuntalaisiin ja saattoivat pitää yhteyttä puolin ja toisin. Vähitellen myös Viipurista käsin voitiin tulla Lappeenrantaan. Monet kuorot ja seurakuntalaisten ryhmät ovat päässeet käymään Lappeenrannassa. Myös muutamia lasten ja nuorten leirejä on voitu järjestää Lappeenrannassa.

Uudet urut vuonna 1999

SODAN JÄLKEEN tuhoutuneitten urkujen tilalle saatiin uudet urut v. 1999. Rovasti Taipale kertoo olleensa mukana, kun urkuja vietiin rajan yli - kahteen kertaan.
            - Sain olla viemässä niitä sinne ennen kuin kirkko täytti 200 vuotta, siis vuonna 1999, hän muistelee.
         - Ne olivat Mikkelistä, hautausmaan kappelin urut. Eivät saaneet kieliäänikertoja pysymään vireessä ja lahjoittivat urut Viipurin seurakunnalle. Seurakuntayhtymämme vastasi urkujen kuljettamisesta ja pystyttämisestä Viipurissa.
           - Saimme Kangasalan urkutehtaan miehen töihin. Hän korjasi ja laajensi samalla urkuja järeämmillä puupilleillä. Hän kävi niitä myös myöhemmin huoltamassa jonkun kerran. Urut ovat edelleen toimivat, vaikka tietysti suureen kirkkoon aika pienet, Taipale toteaa.
           Ensimmäisellä kerralla urkujen vienti ei onnistunut. Taipale muistelee tilannetta tullissa.
            -Tullimies katsoi purettuja urkuja, epämääräistä pilliröykkiötä ja kysyi: "Mikä on urku?". Paperit eivät olleet riittävässä kunnossa ja niin saimme palata takaisin. Toinen kerta sitten onnistui, vaikka jouduimmekin maksamaan tullia 1200 mk, Taipale hymyilee.
              Rovasti Taipale käytti kokemusta tullista saarnassaan kesäkuussa 2016: saarnatekstinä oli tullimies Matteus, jonka Jeesus kutsui seuraansa.