Loppiainen 2019

Harva lapsi saa syntymällään syttymään tähden taivaalle - vaikka jokaisen lapsen syntymä onkin pyhä hetki. Jeesus-vauva sai syntymällään syttymään suuren tähden. Hän, joka aikuisena sanoi olevansa maailman valo.

Jeesuksen äiti näki tähden sekä taivaalla vaatimattoman tallin yläpuolella, että vastasyntyneen lapsensa silmistä, katseesta. Hän tiesi, että hänen poikansa poisti synkeyden paimenten yöstä ja johdatti viisaat luokse rakkaan lapsensa. Hän sai kantaa itse taivasta sylissään. Ja ehkä aavistaa jo piirun siitä, miten hänen lupauksien lapsensa tulisi tuomaan toivon koko maailman, poistamaan kuolemanpelot ja auttamaan epätoivoisia.

Jouluseimen äärellä olemme Marian tavoin ihmetelleet, miten Jeesus kokosi alusta alkaen ympärilleen varsin merkillisen joukon. Jeesuksen seimen äärelle mahtuivat yhtä hyvin aasit, härät kuin taivaan enkelit, niin likaiset paimenet kuin viisaat tietäjätkin. Kristuksen valo ei jätä ketään varjoon.

Jeesuksen seimen äärellä oli vieraita siis läheltä ja kaukaa, jopa ympäri sen aikaista maailmaa. Näin jo alusta alkaen on ollut selvää, että Jeesus-lapsi ei ole vain juutalaisten Messias, hän on koko maailman Vapahtaja.

Jeesuksen seimelle saapuneista, loppiaisena muistettavista idän tietäjistä liikkuu monenlaisia kertomuksia. Kuninkaallisten lahjojensa vuoksi heistä on tehty erheellisesti kuninkaita.

Katolisessa kansanhurskaudessa Idän tietäjien uskotaan suojelevan pahoilta hengiltä, auttavan sairauksissa ja olevan matkailijoiden suojelijoita. Alun perin tietäjät olivat ilmeisesti babylonialaisia astrologeja, jotka tutkivat tähtiä ja tulkitsivat unia. He kuuluivat persialaiseen pappiskastiin ja olivat tunnettuja yliluonnollisista tietämyksistään ja jopa noituudenharjoituksestaan.

Oletetaan, että Babyloniaan karkotetut juutalaiset olisivat kertoneet paikallisille astrologeille Messias-odotuksestaan ja hänen tuloonsa liittyvistä merkeistä. Taivaalle syntynyt erikoinen tähti saikin tähtitieteilijät liikkeelle. Nämä toisen uskonnon edustajat, pakanat, löysivät Jeesuksen. Kaikista juuri he ymmärsivät hänen merkityksensä.

Jumala toimi ja toimii edelleen yllätykselliseksi. Avaa ja sulkee teitämme. Ja me ihmiset tulemme Jumalamme luokse monia teitä. Siksi kukaan ei voi omistaa Jumalaa, ei totuutta hänestä eikä hänen lahjojaan. Kenelläkään ei ole lupaa olla sisäpiiriläinen, joka erottelee omien mieltymystensä tai pelkojensa pohjalta, ketkä jätetään seimen, ristin tai jopa tyhjän haudan ulkopuolelle.

Kristus on jokaisen ihmisen ja jokaisen kansan valo. Siinä valossa kasvaa loppiaisena muistettavan kirkon lähetystyön juuret. 

Palatkaamme vielä tietäjien seuraan ja miettimään heidän tuomiaan lahjoja vastasyntyneelle Vapahtajalle. Matteuksen evankeliumissa kerrotaan, että lahjoja oli kolme. Tästä on päätelty, että tietäjiäkin olisi ollut vain kolme. Mutta heitä on saattanut olla liikkeellä kokonainen tietäjien koulukunta, jopa siis kolmekymmentä.

Perimätiedon mukaan tietäjien lahjoittama kulta kuvaa Jeesus-lapsen kuninkaallista alkuperää. Kulta kuuluu Jumalalle. Rukoushelmissäkin Jumala-helmi on suuri kultainen helmi. Mutta samalla kulta kuvaa yllätyksellisesti myös ihmistä, Jumalan kuvaksi luotua, sillä ihmisen sielu heijastaa Jumalan kultaa. Vaikka olemme vain maan tomua, on meissä jokaisessa taivaan kajo. Aivan jokaisessa, vaikkei meillä omia tähtiä olisikaan. Eikä meistä kukaan muutu kuollessammekaan tähdeksi, vaikka usein näin ajattelemattomasti sanotaankin.

Hyvän tuoksuinen suitsuke kuvaa Jeesuksen jumaluutta ja ihmisen kaipausta Jumalan puoleen. Tuo kaipaus elää niin rukouksessa kuin kaipuussa toisen ihmisen kuin Jumalan luokse.

Lahjoista mirha kuvaa Jeesuksen sovituskuolemaa ristillä. Mirha on lääkeaine.  Mirhaa on pidetty myös paratiisin yrttinä, joka auttaa pyyhkimään kyyneleet ja vie kivut pois.

Kyllin viisas tietää, milloin luopua omasta viisaudestaan ja osaa antaa Jumalalle tilaa. Luulen, että tänä päivänä harva tähtitieteilijä tunnistaisi Jumalan teon tähdistä.

Tänä päivänä ihminen on vaarassa kompastua omaan viisauteensa, mutta tuon ajan viisaat eivät kompastuneet vaan kumarsivat, kumarsivat vastasyntynyttä maailman Vapahtajaa. Pientä lasta, josta ei vielä voinut nähdä suuria kuin hänen äitinsä, jolle enkeli oli ilmestynyt.

Tiede voi olla vuoropuhelussa Jumalan ilmoituksen kanssa. Ja kun tieto loppuu, on vain kumarrettava. On hyväksyttävä tosiasia, että Luoja on aina luotuaan suurempi. On mentävä hänen eteensä ja tunnustettava oma pienuutensa, omat haavansa, tappiot ja kivut. Ja huomattava, että ihmeitä tapahtuu. Ehkä sen tähden valossa jaksaa taas päivän matkan eteenpäin, kohti Kristuksen valoa.

Ehkä näin joulunajan päätteeksi näistä tietäjien lahjoista voisi jokainen ottaa yhden mukaansa uuteen vuoteen. Ja jokainen voi miettiä myös, mitä lahjoja juuri sinulla on annettavaksi Kristuksen kirkolle. Jeesus-lapselle lahjaksi.

Maarit Hirvi
kappalainen
Sammonlahden seurakunta