Surun, sairauden tai kriisin kohdatessa

 

Surun, sairauden ja kriisien kohdatessa on tärkeää voida puhua tunteistaan ja ajatuksistaan. Keskusteluapua seurakunnissa saat papeilta ja diakoniatyöntekijöiltä sekä sairaalapapeilta, jotka auttavat sairauden ja surun kysymyksissä sairaaloissa.

 

Kuka tahansa meistä voi joutua kohtaamaan läheisen ihmisen kuoleman tai jonkin muun raskaan menetyksen. Onnettomuus, sairastuminen tai muu ikävä tapahtuma saattaa sysätä elämämme kriisiin. Mielen täyttää monenlaiset ajatukset ja tunteet, kuten järkytys, hämmennys, epätoivo tai syyllisyys, pelko, viha tai häpeä.

Surun ja kriisin kanssa kukin kulkee omaa tahtia, mutta usein taakan jakaminen toisen kanssa auttaa. Seurakunnat tarjoavat luottamuksellista keskusteluapua. Tärkeintä on, ettei jää surun kanssa yksin.

  • Pappiin voi ottaa yhteyttä vielä hautajaisten jälkeenkin.
  • Oman seurakunnan diakoniatyöntekijöiltä tai nuorisotyöntekijöiltä voi myös varata ajan keskustelua varten.
  • Sairaalasielunhoitajat auttavat potilaita, omaisia ja henkilökuntaa sairauden kohdatessa. Heidän yhteystietonsa ovat tällä sivulla alempana.
  • Kirkon keskusteluapu antaa tukea kaikissa elämäntilanteissa ja kysymyksissä, myös surun ja kriisin kohdatessa.

Sururyhmistä tukea 

Läheisen ihmisen kuolema on syvä ja voimakas kokemus. Siksi sen läpikäymiseen tarvitaan paljon tilaa ja aikaa sekä usein myös toisia ihmisiä.

Seurakunnissa järjestetään sururyhmiä läheisensä menettäneille. Sururyhmä on tarkoitettu vertaistuelliseksi paikaksi, jossa osallistujalla on tilaa puhua kokemastaan ja ilmaista erilaisia tunteita. 

Sururyhmiä järjestetään eri puolilla kaupunkia. Ne ovat erilaisia kestoltaan ja kohderyhmiltään, ja niihin voi osallistua yli seurakuntarajojen.

 

Seuraavat sururyhmät 

 

Erityisesti hyvin läheisen ihmisen kuoleman tapahtuessa lapset tarvitsevat erityistä tukea ja huomiota. 

Lapsi ja kuolema

 

Sairaalasielunhoito

Sairaalasielunhoito on sairastuneiden ja heidän läheistensä tukemista sairauden synnyttämissä elämänkriiseissä.

Sairaalasielunhoito on osa kirkon perustehtävää. Se pohjautuu Jeesuksen kehotukseen: ”Minä olin sairas ja te kävitte minua katsomassa.” (Matt.25:36)

Lappeenrannassa sairaalasielunhoito toteutetaan yhteistyössä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (Eksote) ja sen alueella olevien evankelis-luterilaisten seurakuntien kanssa. 

Sairaalasielunhoidon palvelukuvaus
Lue myös: Sairaalasielunhoito koronarajoitusten puristuksessa – palvelujen saaminen edellyttää aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta!

Sairaalapastori

Sairaalapastori on luottamuksellinen kuuntelija ja keskustelija; ihminen, joka pysähtyy, kohtaa, on läsnä ja valmis kuuntelemaan ja jakamaan sairauden herättämiä ajatuksia, kysymyksiä ja tunteita. Sairaalapastorit ovat käytettävissä myös ehtoollista, rukoushetkeä, rippiä ja muita kirkollisia toimituksia varten. Sairaalapastorit palvelevat potilaita, heidän läheisiään ja sairaalan henkilökuntaa.

Yhteydenotto

Sairaalapastoriin voit ottaa yhteyttä joko suoraan tai sairaalan henkilökunnan välityksellä. Yhteystiedot alla.

Viikonloppuisin (pe klo 16-22, la ja su klo 8-22), muiden työtehtävien ohessa, sairaalasielunhoidon varallaolovuorossa on joku seurakuntayhtymän seurakunta- tai sairaalapapeista. Saat häneen yhteyden sairaalan henkilökunnan välityksellä.

Sairaalapastorit Lappeenrannassa:
                     

Ari Riuttaskorpi, johtava sairaalapastori

  • 040 312 6810; 044 791 5298
  • EKKS: K3, K4, K5, K6, Ps 1, Ps 3; tarvittaessa: hoitokeskus, teho-osasto ja valvonnat, päivystys

 

Laura Siitonen

  • 040 312 6811; 040 1988 797
  • Eksoten kuntoutuskeskus
  • EKKS: K7, C- ja G-osastot, akuuttigeriatrinen kuntoutus (F1)

                     

Pia Haikonen

  • 040 312 6812; 044 791 4570
  • Palvelukodit: Juurakkokatu, Leivontie, Ortamonpuisto, Pienniemi, Penttiläntie         
  • EKKS: K2        
  • Lasten- ja nuorten talo: nuorisopsykiatria

                                                                                      

                                                                                      

Tuonen tuvassa puhutaan kuolemasta

Lappeenrannassa toimii Tuonen tupa, jossa keskustellaan kuolemasta. - Tarkoitus on tehdä tuttavuutta kuoleman kanssa niin, että se on yhä tabu, muttei pelottava, sanoo keskustelua vetävä Matti J. Kuronen.

Alun perin Ranskassa kehitetyt Kuoleman kahvilat ovat levinneet muun muassa Hollantiin ja Sveitsiin. Lappeenrantaan idea tuli Pietarista.

Lappeenrannan Tuonen tupa on tiettävästi ensimmäinen Suomessa.

Tuonen tupa 

Tilaisuus pidetään osoitteessa: Kultakaari, Urheilukatu 5, Lappeenranta.

Katso seuraava tupa.

 

 

 

Onko perhettänne kohdannut suru, vakava sairaus tai kuolema? Otamme osaa. Seurakunnan työntekijät ovat kuulolla kun haluat jonkun keskustelukumppaniksi tai vain vierellesi tämän kaiken keskelle. 

Suru, kriisi

Lapsen kuoleman suuressa surussa ei tarvitse selvitä yksin. Läheisten lisäksi sekä kotikunta että kirkko auttavat.

Lapsen kuoleman surussa ei tarvitse selvitä yksin

Kuoleman koskettaminen paljastaa elämän rajallisuuden. Omien läheisten lisäksi tukea antaa myös seurakunta. 

Kuoleman jälkeen on toivoa

Sairaalapapit Pia Haikonen (keskellä) ja Laura Siitonen (oikealla).