Älä vastaa vihaan vihalla, vaan hyvällä!

Saarnattu iltamessussa Sammonlahden kirkossa 28.7.2019. Saarna pohjautuu jumalanpalveluksen toiseen lukukappaleeseen eli Roomalaiskirjeen 12. luvun jakeisiin 16–21.


Sä et kelpaa kellekään! Mene roskiin! Olet säälittävä ja sinusta ei ikinä tule yhtään mitään! Edellä mainitut lauseet ovat esimerkkejä kielenkäytöstä, jota kohtaamme nykypäivänä. Anonyymi ja kärkäs, vihaa ja ahdasmielisyyttä ilmentävä puhe tunnetaan vihapuheena, joka on kielenkäyttöä, josta pursuaa viha. Euroopan neuvoston ministerikomitea on määritellyt vihapuheen ilmaisumuotona, joka levittää, lietsoo, edistää tai oikeuttaa etnistä vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitismiä, sovinismia tai muuta vihaa, joka pohjaa suvaitsemattomuuteen. Tämä koskee niin aggressiivista suvaitsematonta kansalaismielisyyttä kuin erinäisten vähemmistöjen, siirtolaisten ja siirtolaistaustaisten ihmisten syrjintää ja vihamielisyyttä heitä kohtaan.

Tämä syrjintä ja vihamielisyys näkyy monina eri tapoina. Se on vihapuhetta, nettivihaa, haukkumista, nöyryyttämistä, alistamista, väkivaltaa ja kiusaamista. Tätä kaikkea tai osaa siitä kohtaamme päivittäin ja voimme lukea ja kuulla siitä eri kanavia pitkin. Erityisesti vihapuhetta havaitaan internetissä, jossa anonymiteetin turvin voidaan suoltaa kaikkea harkitsematonta. Mikä saa ihmisen haukkumaan ja mollaamaan toista ja rikkomaan rakkauden kaksoiskäskyä eli ”Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.”

Miten rakkauden kaksoiskäsky eli yksi kaikkein olennaisimmista käskyistä on päässyt nettikeskustelussa ja meidän yhteiskunnassamme unohtumaan? Oikeuttaako sananvapaus ja keskustelupalstojen anonyymiys haukkumaan toista ja myös vahingoittamaan toista henkisesti siten, että hän pelkää jatkuvasti muita ihmisiä. Onko vihapuheessa haukuttu ihminen myös meidän lähimmäinen vai vaan ”joku nevahööd random” muukalainen, jota voi kohdella kuin toisen luokan kansalaista? Voiko lähimmäisiämme haukkua netissä sen takia, että hän on sattumoisin syntynyt tiettyyn sukupuoleen, väärään sukupuoleen, vammaisena, köyhänä tai pakolaisena? Voiko lähimmäisiämme vihata ja uhata sen takia, että he kuuluvat eri vähemmistöihin, eivätkä pelkää olla sellaisia kuin heidät Jumala on luonut. Entä voiko lähimmäistä, joka on asioista eri mieltä, naulata mielipiteiden takia ristille tai heittää roviolle sosiaalisen median noitavainoissa? 1600-luvun noitavainotkin alkoivat oman aikansa valeuutisista ja sen aikaisen sosiaalisen median vihapuheesta.

Roomalaiskirjeen 12. luvussa Paavali kirjoittaa ohjeita Rooman seurakunnalle, mitkä ovat sovellettavissa myös nykyiseen maailmaan sekä kanssakäymiseen ja keskusteluun muiden ihmisten kanssa. Meidän tulee pyrkiä yksimielisyyteen ja siihen, että eri ihmisten mielipiteistä keskustellaan ilman pelkoa siitä, että tulee naulatuksi sosiaalisen median noitavainoissa. Meidän tulee asettua toisten asemaan, eikä meidän tule vastata vihaan vihalla, vaan hyvällä. Kaikkein suurin sääntö liittyy siihen, että elämme kaikkien kanssa rauhassa ja sovussa. Tämän myötä olemme jopa valmiita osoittamaan rakkautta vihamiehillemme eli noudattamaan rakkauden lakia.

Mitä sitten meidän pitäisi kristittyinä tehdä? Mitä Jeesus Kristus tekisi tai kuten englanniksi kysytään: ”What Would Jesus Do?Jeesus on opettanut meille kultaisen säännön eli ”Kaikki minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tässä on laki ja profeetat.” Meidän tulee miettiä, mitä sanamme tai tekomme tekevät toiselle, meidän lähimmäisellemme. Hällä väliä siitä, onko lähimmäisemme lähellä tai kaukana, sukulainen, kaveri tai edellinen asiakas lähikaupan kassalla. Ovatko sanamme ja tekomme toisia auttavia, lohduttavia tai rohkaisevia vai ovatko ne kuitenkin toisia ahdistavia, haukkuvia ja syrjiviä?

Mitä jos teemme kuitenkin, niin kuin Jeesus on meitä opettanut ja edelleen kohtaamme vihaa? Keino, jolla pystymme suojautumaan vihalta, löytyy Roomalaiskirjeen 12. luvun jakeesta 21: ”Älä anna pahan voittaa itseäsi, vaan voita sinä paha hyvällä.” Hyvää tekemällä itselle ja toiselle, voimme kukistaa vihan keskuudestamme ja toteuttaa rakkauden lakia.

Rakkauden laki siis velvoittaa meitä rakastamaan kaikkia, myös vihamiehiämme. Tuo laki velvoittaa meitä myös rakastamaan niitä, joita meidän on vaikea rakastaa. Rakkauden ei pidä jäädä vain oman navan tai omien lähimmäisten ympärille, vaan sen täytyy kattaa meidät kaikki, eikä meidän tulisi vihata toisiamme. Rakastamalla itseäsi ja lähimmäistäsi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi, voimme sammuttaa vihan keskuudestamme ja saada rauhan. Muista kuitenkin Jeesuksen sanat: ”Älä pelkää!” Tuo fraasi muuten löytyy Raamatusta 365 kertaa eli niin monesti kuin vuodessa on päiviä. Muista, että kelpaat kenelle vaan omana itsenäsi ja se riittää. Tänään, aina ja ikuisesti.

 

Joonas Paavilainen

 

Saarnattu Sammonlahden kirkossa 7. sunnuntaina helluntaista 28.7.2019. Saarnaaja on työskennellyt kesän ajan kesäteologina Sammonlahden seurakunnassa ja hän opiskelee Helsingin yliopistossa teologiaa ja uskonnontutkimusta.