Kiitollisena tästä

Hautausmaatyössä kausiluontoisuus on leimaava tekijä. Muistelen helmikuun lyhyitä valottomia päiviä. Talvella perustyötä on vähemmän ja suhteessa siihen myös henkilöstöä. Talvilomien pyöriessä ja tilanteiden tullen, saattaa suurimmillakin hautausmailla aamun pimeässä ja lumituiskussa saapua työhön muutaman viikon ajan vain yksi tekijä. Vakituisella henkilöstöllä on talvellakin kädet täynnä työtä. Mennään sulattamaan, kaivamaan ja peittämään hautoja, poistamaan lunta ja estämään liukkautta ja hoidetaan mm. työhömme kuuluva toimistohomma ja tärkeimpänä tietysti huolehditaan vainajista, kappeleista ja siunaustilaisuuksista.

Rutiineja pyöritettäessä on samaan aikaan valmistauduttava tulevaan kasvukauteen ja hautojen hoitokauteen. Otetaan vastaan ja laskutetaan kesän hautahoitoja, pestään hautahoitotikkuja ja liimataan niihin tarrat, rekrytoidaan 60 kesä- ja kausityöntekijää, varmistellaan ja tarkennellaan syksyllä sovitut kukkatilaukset (n. 28 000 kpl taimia), tilataan multaa, lannoitteita, kalkkia, siemeniä ym. tarvikkeita, valmistellaan kevään työkalujen ja koneiden ostot ja vaihdot ja poistetaan puita, suuria puiden oksia ja pensaita. Viime talven aikana myös suunniteltiin kevään uusia istutuksia, kuten Rauhan hautausmaan suojaistutukset ja aikataulutettiin hautausmaiden saneeraus- ja rakentamissuunnitelmia, kuten Ristikankaan muistelupaikalle tehtiin. Tämä kaikki em. kuului olennaisesti noihin talven hetkiin, mutta ennen kaikkea tällä tähdättiin tulevaan.

Nyt, tässä hetkessä, mitä ympärilläni havaitsenkaan? Vasta leikatun nurmen tuoksun, leikkureiden ja koneiden ahkeran työäänen ja iloista puheensorinaa työn tekemisen keskeltä. Eläköön työn ilo! Näen kauniita kesäkukkia istutettuina haudoilla ja ennen kaikkea koko kukoistavan hautausmaan puistoalueen työntekijöineen ja kävijöineen lämmön, valon ja värien keskellä. Tunnelmia Lappeenrantalaisilla hautausmailla löytyy erilaisia. Jokainen hautausmaa on omaleimainen. Yksi on kaupungin vilinän keskellä hyvin timminä sekä puutarhamaisena ja toinen rauhaa huokuvana metsäisenä hautausmaana ja kaikkea siltä väliltä. Eläköön myös paikallisuuteen liittyvät historia ja perinteet!

Yhtenä kesäiltana viikko sitten Ristikankaan hautausmaalle kävellessäni koin suorastaan juhlallisen tunnelman. Sen tekivät ympäröivä lähiluonto, hautausmaan rauha, hiipuvan hellepäivän viileys, lintujen laulu, kielojen tuoksu ja hyvä mieli sisälläni. Helppoja ja yksinkertaisia asioita saavuttaa näissä hetkissä, mutta kuinka paljon niistä voikaan iloita!

Ihan jokaisella on mahdollisuus saavuttaa omassa työssään tai arjessa ja elämässä tällainen tunnelma. Sehän tiedetään, että kaikkina hetkinä näin ei voi olla. Mutta silloin, kun asiat ovat tässä mallissa ja kun niin paljon on suunniteltu ja valmisteltu näitä hektisiä hetkiä varten, pitää näissä tunnelmissa paistatella ja loistaa!

Toivon kesän lämpöä ja valoa jokaisen elämään.

Seija Kuosmanen
Hautaustoimen päällikkö