Hyvä ystävä

Katselen kirkasta talvipäivää. Syksyn kaamos ja pimeys ovat jääneet taakse, ne ovat enää vain muistoissa. Päivät ovat pidentyneet useilla tunneilla joulukuun lyhimmistä päivistä. Valkoiset hanget heijastavat valoa niin että häikäisee.

Kevät on merkki Jumalan huolenpidosta. Jumala puhuu meille myös luonnossa. Kevään valon lisääntyminen on Luojan puhetta ja rohkaisua. Vaikka huoli sairastumisesta sekä omasta ja läheisten terveydestä ei poistu, koronaviruksen heikkeneminen ja yhteiskunnan toimet paremman suojan puolesta antavat toivoa paremmasta.

Valon lisääntyminen kertoo syvää viestiä elämän voittamisesta, näin erityisellä tavalla tänä keväänä. Pandemia, jonka keskellä olemme eläneet, on lieventynyt. Rajoituksia puretaan.

Nyt on mahdollista miettiä monien kaivattujen ja siirrettyjen tapahtumien järjestämistä. Ehkäpä kohta uskallamme taas kyläillä ja tavata ystäviä. Moni on elänyt yksinäisyydessä pitkän aikaa. Ketä lähimmäistä sinä voisit auttaa? Voisitko kysyä kuulumisia ja soittaa hänelle, jota et ole tavannut hetkeen?

Maailman luoja ei jätä lopullisesti pimeyden keskelle. Jumala tietää ja tuntee ihmisten ajatuk-set. Jumala kyllä voi kuljettaa meitä vaikeuksien kautta, niin kuin hän on pandemian kohdalla tehnyt. Mutta pimeimpiinkin vaiheisiin Jumala tuo valonsa. Hän kuljettaa kohti virvoittavia vesiä ja lisääntyvää valoa. Näin psalmi 23 rohkaisee:

”Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä.”

Kevään valo itsessään tuo jo virvoitusta mieliimme. Samalla se kertoo: tästäkin me selvisimme.

Hyvän Jumalan siunausta jokaiseen päivääsi!


Seppo Häkkinen