Uutislistaukseen

Kirkolliskokousvaalit 2016 Lappeenrannassa

Uudet kirkolliskokousedustajat valitaan 9. helmikuuta 2016.
Kirkolliskokoukseen valitaan 64 maallikkoedustajaa ja 32 pappisedustajaa.

Kirkolliskokous syksy 2015-1942_L.jpg

Maallikkoedustajien vaalissa äänioikeutettuja ovat seurakuntien luottamushenkilöt. Papit valitsevat kirkolliskokouksen pappisedustajat lääninrovastin johtamassa kokouksessa.

Uuden kirkolliskokouksen toimikausi on neljä vuotta, 1.5.2016–30.4.2020.

Myös hiippakuntavaltuustojen jäsenet valitaan 9. helmikuuta 2016.

Prosessi etenee siten, että 10.2.2016 vaalilautakunnan viidennessä kokouksessa lasketaan pappisedustajien ja maallikkoedustajien vaalin tulokset, joista tiedotetaan. Vajaan viikon kuluttua 15.2.2016 vaalilautakunnan seuraavassa kokouksessa vahvistetaan kunkin vaalin tuloksen erikseen. Valitusaika – 30 päivää – alkaa tulosten asettamisesta yleisesti nähtäväksi tuomiokapitulin ilmoitustaululle (KL 24 luku 4§ ja 11§ 2 mom. sekä KVJ 85§).

Mikä on kirkolliskokous?

Kirkolliskokous on kirkon eduskunta

Kirkolliskokous on evankelis-luterilaisen kirkon ylin päättävä elin, kirkon "eduskunta". Kirkolliskokous päättää keskeisistä linjauksista, jotka koskevat oppia ja kirkon työtä.

Kirkon rakenteet: hallinto ja talous ovat pääpiirteiltään kirkolliskokouksen päätettäviä asioita. Kirkolliskokous vaikuttaa merkittävästi kirkon lainsäädäntöön. Se muokkaa kirkkolain sisällön ja tekee esitykset eduskunnalle, joka hyväksyy tai hylkää ne.

Kirkolliskokous kokoontuu Turussa kahdesti vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa. Kokoontumiset kestävät viikon. Kirkolliskokouksen koko toimikausi kestää yhteensä neljä vuotta. Kirkolliskokousedustajat ovat vaaleilla valittuja seurakuntalaisten edustajia.

Esitykset, aloitteet ja päätöksenteko?

Kirkolliskokoukselle voivat tehdä esityksiä piispainkokous, kirkkohallitus ja hiippakuntavaltuustot sekä kirkolliskokousedustajat itse. Myös seurakuntalaisen tekemä aloite voi edetä kirkolliskokoukseen saakka.

Kirkolliskokouksen työskentelyssä etsitään keskeisissä kysymyksissä varsin suurta yksimielisyyttä. Kirkon uskoa tai oppia koskeva periaatteellinen kannanotto tulee hyväksyä 3/4 äänten enemmistöllä. Sama koskee kirkollisten kirjojen, kirkkolain tai kirkkojärjestyksen hyväksymistä.

Lähteet:

www.evl.fi
www.mikkelinhiippakunta.evl.fi

Tue Feb 09 10:37:53 EET 2016