Lukemattomien kirjojen maailma

Yksi ihmiskunnan historian käänteentekeviä hetkiä on ollut kirjoitustaidon keksiminen. Ja miten eritavalla ihmiset eripuolilla maapalloa ovat laittaneet ajatuksiaan ylös. Historian saatossa meille on säilynyt vanhoja tekstejä, mutta ei enään ketään, joka niitä ymmärtäisi tai osaisi tulkita. Joitakin arvoituksia on avautunut (Rosettan kivi, sama teksti hieroglyfeillä ja demoottisella kirjoituksella että kreikaksi kreikkalaisella kirjoituksella), toiset taas jääneet arvoituksiksi (Useat Etelä-Amerikan kirjoitukset, mm. solmukirjoitukset). Aineellisen vaurastumisen myötä ihmiskunnan kirjallinen ja kielellinen pääoma hupenee hurjaa vauhtia. Sukupuuttoon kuoleminen, joka uhkaa useita eläin- ja kasvilajeja, uhkaa monia kieliä. Yhä vieläkin vähemmistökielten puhumista pidetään uhkana monissa maailman kolkissa, eikä ymmärretä sitä kulttuurin, ajattelun ja maailman hahmottamisen rikkautta, mikä jokaiseen kieleen sisältyy.

 

Kun Suomessa aikanaan laskettiin kirjakielen perusteita, yksi vaurauden ja sivistyksen symboli oli oma Raamattu. Ensimmäiset Raamatut olivat hyvinkin kalliita, ja vain harvalla oli niihin varaa. Kehityksen myötä Raamattu alkoi löytää tiensä yhä useampien suomalaisten koteihin ja kirjahyllyihin. Tänä päivänä, jos hyvin käy, saamme ensimmäisen Uuden Testamentin jo koulussa, Gideonien lahjoittamana, koko Raamatun rippikoulussa, ne jotka käyvät armeijan, saattavat taas saada lahjan Gideoneilta, ja kirkkohäissä kotiseurakunta lahjoittaa vihkiraamatun. Jos jostain syystä Raamattu jää saamatta, voi sen hankkia kirjakaupasta tai tilata netistä halvimmillaan muutamalla eurolla. Ja valikoimaa löytyy eri kielillä. Samaan aikaan kirjallisen sivistyksen kasvaessa, osa maamme rikkaasta suullisesta perinteestä katosi. Missä ovat tämän päivän runon laulajat? Jotain saatiin pelastettua, osa Kalevalassa ja osa Kansallisarkiston suojissa.

 

Olemme jälleen informaation siirtämisen murroksessa. Sanat ja kuvat ovat siirtyneet sähköiselle alustalle. Jääkö Raamattu entistä enemmän lukemattomien kirjojen joukkoon? Ja mikä merkitys on kirkollemme sillä, että Raamatun kertomukset ja opetukset hiipuvat entistä enemmän taka-alalle uusien nykyajan tarinoiden vallatessa aikaamme ja ajatuksiamme? Jos tartumme Raamattuun, voi se sisältönsä ja ajankohtaisuutensa puolesta yllättää meidät vielä tänäkin päivänä.

 

Ettei Raamattu siis siirtyisi lukemattomien kirjojen maailmaan.

 

Mika Lehtola
Kirkkoherra
Lappeen seurakunta

Jumala on rakkaus


Joutsenon jokaisesta kirkosta ovat jostakin löytyneet sanat ”Jumala on rakkaus”. Itse asiassa nykyinen Joutsenon kirkko onkin jopa alun perin vihitty Johanneksen kirkoksi nuo sanat ylös kirjanneen rakkauden apostolin mukaan.

Jeesuksen opetuksessa ihmisen perustavimpia suhteita kuvattiin rakkaussuhteiksi. Jeesuksen opettama rakkauden kaksoiskäsky kiteyttää lain käskyt kahteen asiaan: ”Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.”

Kerrotaan, että Martti Luther etsi munkkina olleessaan tuskaisesti Jumalan rakkautta. Hän kuitenkin näki vain oman epätäydellisen rakkautensa, joka tuntui kohdistuvan lähinnä palkkion toivoon tai rangaistuksen pelkoon, oman edun tavoitteluun. Ja Jumala näyttäytyi tätä vasten kaikkitietävänä tuomarina.

Paavalin kirjeiden pohjalta Luther löysi ajatuksen, että on olemassa kahdenlaista rakkautta, sitä jolla me rakastamme ja sitä jolla Jumala rakastaa. Ihmisen rakkaus kohdistuu kauniiseen ja arvokkaaseen, sellaiseen mikä tuottaa iloa ja nautintoa. Jumalan rakkaus puolestaan on ”uutta luovaa”, joka kohdistuu syntisiin, huonoon, heikkoon ja siihen joka ei kerta kaikkiaan ole mitään, ja tekee siitä pyhää, kaunista ja ehjää.

Meidän toivomme perustuu siihen, että Jumalan rakkaus on erilaista kuin ihmisen. Se kohdistuu meihin kaikkiin syntisiin, arkoihin ja hyödyttömiin. Luther kiteytti: ”Syntiset ovat kauniita, koska heitä rakastetaan. Heitä ei rakasteta koska he ovat kauniita”.

Tero Kalpio
Kirkkoherra, Joutsenon seurakunta

Kirkon blogeja

Seuraa Suomen ev. lut. kirkon muita blogeja täällä.

kirkossa kuulutettu blogi