Minusta on tosi tärkeää, että seurakunnalla on kesäkerho!

20.6.2022, Kaisa-Liisa Pehkonen-Suoranta

karjalanpiirakoiden rypytystä

Minusta on tosi tärkeää, että seurakunnalla on kesäkerho, sillä se on kiva paikka viettää aikaa ja tutustua uusiin ihmisiin. Minusta on myös ihanaa, että kerhoon voi tulla kaikki persoonastaan ja lähtökohdasta riippumatta.

Seurakuntien varhaiskasvatuksen kesäkerhoturnee alkaa olla lopuillaan. Kesäkerhoja järjestettiin kahden viikon ajan viidessä toimipisteessä: Sammonlahden kirkolla, Kaukaalla, Nuorten 10:ssä, Pulpilla ja Korvenkylässä. Kerhot kokoontuivat maanantaista perjantaihin klo 9-14.30 ja niihin osallistui yhteensä 90 lasta. Kesätoimintaan on otettu 2013-2015 syntyneitä lapsia, mutta erityisperusteella on voitu tarjota kesäkerhopaikka hieman ikähaitarista poiketen. Kerhopäivään on sisältynyt lounas ja välipala: Sammonlahteen, Nuorten Kymppiin ja Kaukaalle ruoka on tilattu seurakuntayhtymän emänniltä, kun taas Korvenkylässä ja Pulpilla on kokkailtu ohjaajien voimin. Ruoka on maittanut lapsille kaikkialla.

Olemme tarjonneet lapsille monenlaista ohjelmaa: vierailuja, käsillä tekemistä, liikkumista ja leikkimistä. Välillä on myös pysähdytty Pyhän äärelle. Sammonlahdessa on vietetty urkuhetkiä, taiteiltu betonitöitä, pidetty barbien muotinäytöksiä ja pelattu futista. Nuorten 10:ssä on paistettu karjalanpiirakoita Marttojen Tuija Kokkosen opastamana, pidetty Norppa-teemapäivä ja retkeilty eri puolilla kaupunkia, Kaukaalla "Luonto-Anne" (Anne Kuhanen) on vieraillut viidesti, ja retket ovat suuntautuneet lähimetsään. "Pulppilaiset" ovat virkistäytyneet Ahvenlammen maisemissa ja askarrelleet mm. rytmisoittimet, joita hyödynnettiin kerhokirkossa. Korvenkylässä on leivottu yhdessä sämpylöitä ja purettu energiaa läheisellä urheilukentällä.

Lastenohjaajien kanssa kerhojen päällystöön ovat kuuluneet seitsemän kesäkerhoavustajaa, jotka on palkattu töihin kaupungin ja Osuuspankin sponsoroiman kesätyösetelin turvin. Nuoret ovat olleet kiitollisia saamastaan työkokemuksesta sekä nauttineet tehtävistään. Yksi heistä kiteytti näin: "Minusta on tosi tärkeää, että seurakunnalla on kesäkerho, sillä se on kiva paikka viettää aikaa ja tutustua uusiin ihmisiin. Minusta on myös ihanaa, että kerhoon voi tulla kaikki persoonastaan ja lähtökohdasta riippumatta."

Minä varhaiskasvatuksen pappina olen kiertänyt kerhoissa vs. varhaiskasvatuksenohjaaja Anne Seinon kanssa Nooan kertomuksen innoittamina. Lapset ovat saaneet kuljettaa puisia elämiä pareittain arkkiin ja olemme ihmetelleet yhdessä Nooan, hänen perheensä ja eläinlauman hurjaa matkaa läpi vesimassojen. Lopulta kuitenkin oli maata näkyvissä, ja tiedustelijaksi lähetetty kyyhkynen toi lehvän nokassaan merkiksi siitä, että vedenpaisumus oli ohi. Kyyhkynen oliivipuunoksa nokassaan on tuttu toivon symboli myös Mikkelin hiippakunnan vaakunassa. Lapset olivat maalanneet upeat sateenkaaret alttaritöiksi. Kaari julistaa, että Jumala on tehnyt liiton koko luomakunnan kanssa ja hän huolehtii sekä ihmisistä että eläimistä. Rukoilimme lasten kanssa rauhaa maailmaan. Rukoilemme, odotamme ja toivomme, että sateenkaaren viesti ulottuu Ukrainaan saakka ja että kyyhkynen tuo nokassaan lehvän, joka kertoo, että rauha on tullut.

Katsellessani näitä alakouluikäisiä kesäkerholaisia, mieleeni nousi lapsuusvuosieni käsite "avainkaulalapsi". Kesäkerhoja järjestämällä olemme pyrkineet osaltamme helpottamaan lapsiperheiden työn ja perhe-elämän yhdistämistä. Tästä toiminnasta saammekin joka kesä varsin plusmerkkistä palautetta.

Kaisa-Liisa Pehkonen-Suoranta
pastori ja varhaiskasvatuksen johtaja