Paastonaika tuhkakeskiviikosta lankalauantaihin

19.2.2024, Pasi Riepponen

Tuhkaristi

Tuhkakeskiviikosta alkoi paastonaika.

Helmikuussa Sammonlahden kirkossa vietettiin tuhkakeskiviikon messua. Tuhkakeskiviikon messussa pappi piirtää tuhkaristin ihmisen otsaan ja sanoo: ”Ota vastaan katumuksen merkki”. Luterilaisuudessa tämä tapa lakkasi uskonpuhdistuksen myötä ja on nyt hiljalleen palannut vasta parin viime vuosikymmenen aikana. Tuhkaristit ihmisten otsilla ovat vakuuttavaa symboliikkaa ja ne muistuttavat, että me kaikki tarvitsemme Jumalan anteeksiantoa ja hänen armoaan.

Tuhkakeskiviikosta alkaa lankalauantaihin asti kestävä paastonaika. Tuolle aikavälille jää 46 päivää, mutta sunnuntaisin ei ole ollut tapana paastota, koska se on Jeesuksen ylösnousemuksen päivä. Todelliseksi ajaksi tulee siis 40 päivää. Paastonaika muistuttaa Jeesuksen paastosta, kun hän vetäytyi erämaahan 40 päiväksi.

Paaston viettäminen ei ole Suomessa erityisen yleistä tänä päivänä. Paasto käsitteenäkin voi olla aika vieras. Paasto saatetaan yhdistää ennen kaikkea dieetteihin ja laihduttamiseen. Paastoon kuuluu elämän yksinkertaistaminen. Paaston voi kuulua se, että luopuu sen ajaksi jostain asiasta. Monilla tämä voi liittyä esimerkiksi ruokavalioon, mutta nykyisin yleisiä ovat myös monenlaiset ekopaastot ja somepaastot. Monen paastoon kuuluu se, että seuraa omaa toimintaa ja käytöstä hieman tarkemmin.

Paasto, jostakin luopuminen, voi parhaassa tapauksessa olla opettavainen kokemus itsehillinnässä ja itsekurissa. Paastotessaan ihminen voi ehkä jossain pienessä määrin samaistua ja asettua sellaisen ihmisen asemaan, jonka ei tarvitse luopua mistään, sillä hänellä ei ole mitään, mistä luopua. Ehkä paasto voi auttaa ihmistä keskittymään siihen mikä on kaikista olennaisinta ja tärkeintä.

Pääsiäistä edeltävä paasto muuttaa jumalanpalvelustakin. Monissa seurakunnissa lauletaan evankeliumitekstin lukemisen yhteydessä halleluja-hymni, mutta paastonaikana tästä luovutaan. Tuhkakeskiviikosta eteenpäin lakkaa myös kunnian ja kolminaisuusvirren laulaminen. Nämä palaavat vasta pääsiäisyönä, kun juhlimme Herramme Jeesuksen Kristuksen ylösnousemusta ja voittoa kuoleman ja pahan vallasta.

Paastonajan liturginen väri on violetti. Varhaisen kristinuskon aikaan violetti oli erityisen arvostettu väri. Siksi kristityt halusivat ottaa nimenoman violetin värin muistuttamaan katumuksesta ja Jeesuksen kärsimyksestä.

Paastonaika muistuttaa kristityn roolista seurata Jeesuksen esimerkkiä. Me ihmiset palvelemme toinen toistamme ja Jumalaa erilaisissa tehtävissä. Toisilla on erityinen kutsu tehdä esimerkiksi seurakunnan työtä, mutta kaikki sellainen työ, joka rakentaa yhteiskuntaa, ylläpitää sitä, ja auttaa muita ihmisiä, on niin ikään Jumalan valtakunnan työn tekemistä. Jumalalla ei ole tässä maailmassa muita käsiä kuin ihmisten kädet, siksi on tärkeää, että ne ihmiskädet toimivat Jumalan rakkauden mukaisesti.