Lapsen lailla

24.11.2022

Isä ja lapsi kävelemässä.

Tapahtui syvimpään korona-aikaan kadulla helsinkiläisen päiväkodin edessä.

Mies tulee päiväkodin portista ulos kantaen sylissään pientä poikaa. Hän laskee pojan hetkeksi maahan ottaakseen kasvomaskinsa pois. Pojan katse seuraa tiukasti miehen toimia. Nähdessään isänsä kasvojen paljastuvan maskin alta poika henkäisee silmät suurina: ”Isä!” Sitten pieni käsi kääntyy osoittamaan pojan omaa rintaa kohti ja hän sanoo isälle iloa äänessään: ”Minä tässä!” Isää ja ohikulkijaa hymyilyttää.

Lapsen ajatusmaailma on ihmeellinen. Kukaan ei voi tarkkaan tietää mitä tuossakaan pienessä päässä liikkui, kun lähdettiin päiväkodista kotiin. Kyllä poika oli varmaan isänsä tuntenut maskin altakin. Tai sitten hän ei ollut niin tarkkaan ajatellut, kuka tuttu aikuinen hänet tuli hakemaan. Mistä me tiedämme sitäkään, kuinka tarkkaan lapsi muistaa vanhempansa kasvonpiirteet. Joka tapauksessa hämmästys oli aito.

Aloin miettiä pojan reaktiota aikuisen aivoituksin. Hätkähdin, kuinka syvä rauha ja luottamus siitä välittyi: Isä on tuossa ja minä tässä, tämä meni ihan oikein. Varmuuden vuoksi vielä sanon sen ääneen, jos vaikka isä tuon maskinsa takaa ei oikein tunnistanut minua…

Etsimättä nousi ajatuksiin mielikuva itsestäni taivaallisen Isäni edessä. ”Minä tässä. Katso minua. Näetkö tämän tilanteen? Ymmärrätkö? Muistatko tätä asiaa? Auta!”  Kuinka monta kertaa olenkaan seissyt sillä paikalla. Joskus täynnä iloa ja kiitollisuutta, joskus itkien, joskus jalkaa polkien, joskus levollisena. Tiedän, että oli tilanne mikä tahansa, Isän luokse saa aina mennä ja Hänen edessään on oikea paikka.

Ennen ensimmäistä joulua ihmiset olivat jo vuosisatoja ja -tuhansia kääntyneet Jumalan puoleen, ja Jumala oli ilmaissut itsensä heille eri tavoin. Ihmiset etsivät apua, armahdusta ja lohdutusta taivaan ja maan Jumalalta tänäkin päivänä. Jumala suuruudessaan ja pyhyydessään on voimakas, ja myöskin välillä pelottava.

Ensimmäisenä jouluna tapahtui kuitenkin jotakin järisyttävää: tuo suuri Jumala tuli ihmisten luokse. Aivan kuin Isä olisi poistanut maskinsa. Jeesuksessa Jumala tuli ihmistä lähelle, Hänessä Jumalan suuri rakkaus ihmisiä kohtaan tuli näkyväksi. Jeesuksen sanat ovat Jumalan sanoja ja Jeesuksen teot ovat Jumalan tekoja, niissä saamme nähdä Jumalan kasvot. Jeesus syntyi ihmiseksi, keskelle arkipäivää, köyhyyttä ja vaikeuksia. Siksi Hän tietää elämämme ja kaiken siihen kuuluvan. Hän tuli niin pieneksi, että jokainen voi Hänet kohdata. Jeesus, joulun lapsi tuli, jotta me oppisimme tuntemaan taivaallisen Isämme. Hän tuli, jotta meistä jokainen voisi elää rauhassa Isän edessä ja sanoa lapsen luottamuksella: ”Isä, minä tässä!”

Titta Hämäläinen
Lähetyssihteeri, Lauritsala

Kirjoittajat