Zhu Xi’n, Machiavellin ja Lutherin haaste!                            

Suomi 100 -juhlavuosi ja luterilaisen protestantismin synnyn 500-vuotisjuhlavuosi toivottavasti herättävät laajenevaa kiinnostusta historiaan, sillä se on ajatusten ja elämänmuotojen testaamisen aarreaitta. Tutkitaanpa hetki esim. hyvinvoinnin rakentamista.

Zhu Xi oli kungfutselainen ajattelija Kiinasta 1100-luvulta jKr. Hän uskoi, että maailman rakentumista hallitsee soveliaisuuden periaate li. Ihmisten maailmaan se on tuottanut hyvyyden, oikeudenmukaisuuden, uskollisuuden ja viisauden. Niitä tutkimalla pääsee tasapainoon.     Ajattelijan esikuva lienee ollut Mengtse 300-luvulta eKr. Mengtsen mukaan ihminen on perimmältään hyvä ja ilmaisee tuota luontoaan yhtä vaivattomasti kuin vesi luonnossa liikkuessaan.
     Kungfutselaisuudessa oli myös vastakkainen, lähes yhtä vanha koulukunta, jonka mukaan ihminen on luonnostaan paha ja voi kehittyä vain tiukan itsekurin ja opiskelun kautta.
     Kuulostaako tutulta? Kirkkoisä Augustinus opetti, että ihmiskunta on turmeluksen joukko, joka ei omin ponnistuksin kykene muuhun kuin pahaan. Apu voi tulla vain ulkopuolelta, kun valittujen joukko temmataan ilman omaa ansiota pelastukseen. Edes itsekuri ja opiskelu eivät auta?!

Vaikka Martti Luther nojautui uskonnollisissa asioissa Augustinukseen, hän oli maallisen vallan suhteen optimistisempi. Ihminen voi elää arjessa kymmenen käskyn ja kultaisen säännön mukaan: ”tee toisille se, mitä toivot heidän tekevän itsellesi”.  Isien tuli ne opettaa katekismuksesta huolellisesti perheenjäsenilleen ja palkollisilleen.  
     Protestanttiset filosofit kuten Hugo Grotius ja John Locke havaitsivat, että kymmenen käskyä heijastavat perustavia oikeuksia elämään, perheiden, elannon ja kunnian suojeluun. Ne myös velvoittavat jokaista pitämään sitoumuksensa ja myöntämään samat oikeudet kaikille muille. Niinpä nämä päätelmät ovat tulleet läntisten perustuslakien ytimeen ja mm. ihmisoikeuksien julistukseen. 
     Italialainen filosofi Niccolo Machiavelli, Lutherin vanhempi aikalainen, oli ollut osittain samaa mieltä. Kirjassaan Keskusteluja hän kehotti kansoja laatimaan perustuslain, jonka ydintehtävänä on turvata kansalaisten elämä ja hyvinvointi sekä vaalia hyveitä.

Mutta Machiavelli ei uskonut hyveiden juurtuvan kovin syvään. Hän totesi, että kovia kokeneet sukupolvet koettavat kyllä yleensä rakentaa parempaa maailmaa, mutta jo seuraava sukupolvi tapaa olla itsekäs ja pilaa heidän yrityksensä. Päätösvalta tulisi tasata hallitsijan, ylimystön ja kansan kesken, jotta nämä toinen toisiaan valvoessaan eivät pääsisi rappeutumaan!
    ”Historiasta opitaan se, että historiasta ei opita mitään!”  Tämä ironinen väite on valitettavan usein totta. Esimerkkejä löytyy kaukaa ja läheltä. Joku vuosisata sitten eräät luonnontieteilijät ja filosofit kuten David Hume alkoivat opettaa, ettei yleispäteviä arvoja – siis ei myöskään ihmisarvoa - ole olemassa. Tähän väittämään tartuttiin sittemmin hanakasti, ei vähiten 1900-luvulla. Motiivit piilotettiin!

Kaadettavaa on paljon, mutta kaatajia vähän!

     1960-luvun lopulla myös Suomessa nuoriso tahtoi muuttaa kaiken. Edellä oleva iskulause on kumouksellisuuden innostaman opiskelijan nimeltään Martti Lindqist! Hän tuli pian toisiin ajatuksiin, mutta näkyihän noita kaatajia sitten löytyvän muualta.
     Talouskasvun taituttua 1990-luvun alussa vaativat vahvat eturyhmät jopa yleislakolla uhaten lisää hyvää itselleen. Kun kauppa ei vetänyt otettiin niiltä, jotka olivat heikommassa asemassa! Tuloksena oli konkursseja ja puoli miljoonaa työtöntä. Toivottomuutta, lamautumista, katkeroitumista, perhekriisejä!
      Demokratiakaan siinä muodossa, että kaikille turvataan hyvä elämä, ei toiminut. Siirryttiin korporaatioiden, vahvojen eturyhmien valtakauteen ja nyttemmin vielä vahvempien kansainvälisten toimijoiden hegemoniaan. Machiavelli oli siis oikeassa! Pelkät opit ja järjestelmät eivät pelasta!
      Zhun Xi:llä, Machiavellillä ja Lutherilla päämäärät olivat yhteiset: yhteisvastuuseen perustuva oikeudenmukainen ja turvallinen elämä kaikille. Mutta kuinka se voidaan rakentaa kestäväksi!? Mitä on jäänyt huomaamatta?

Sakari Kiiskinen