Lappeenrantalaista osaamista

Vuoden lopulla käyttöön otettavassa lisävihkossa on niin tuttuja hengellisiä lauluja kuin kansainvälisiä sävelmiä ja uusia sävellyksiä. Tekstien takaa paljastuu Lappeenrannasta kotoisin olevia sanoittajia ja kääntäjiä.
 
AIEMMIN LAPPEENRANNASSA eläneen Kivekkään perheen jäsenet rovasti Herkko Kivekäs ja hänen tyttärensä ja poikansa, Leena Ravantti ja Pekka Kivekäs – ovat sanoittaneet tai kääntäneet monta lisävihkoon hyväksyttyä virttä.
       – Lisävihkon kolme ensimmäistä virttä muodostavat Kivekkään suoran, nauraa Pekka Kivekäs.             
         Vihkon ensimmäinen virsi, Luoja, Isä, sinulle on hänen kääntämänsä ja toinen virsi, Jumalamme, suuruuttasi, on Leena Ravantin kirjoittama. Kolmen ketjun täydentää virsi 903, Soi virteni kiitosta Herran, jonka sanat on uudistanut isä Herkko.
            Lisävihkon ensimmäinen virsi on hyvä esimerkki uusien virsien kansainvälisyydestä; se löytyy vihkosta peräti viidellä kielellä. (Yhteensä näihin uusiin virsiin on otettu mukaan suomen kielen lisäksi 16 muuta kieltä. -> onko siis lisävihkossa virsiä 16 eri kielellä?)
        – Yksi tärkeä kieli, jonka lisävihko on myös tuonut mukanaan, on arkikieli, Pekka Kivekäs to sanoo painokkaasti.
         – Siinä sisareni Leena on mestari.

LEENA RAVANTIN käsiala näkyy lisävihkossa paitsi neljässä virressä, jotka hän on itse kirjoittanut, myös kahdessa hänen kääntämässään virressä.
               Kaupunkilaisuus ja luonnonsuojelu ovat Ravantin teksteissä vahvasti esillä olevia teemoja.
             – Kirjoittamani virsi 962 on hätähuuto kärsivän luomakunnan puolesta. Siinä pyydetään vastuuntuntoa valintoihimme ja ahneuden sijaan tyytymistä yksinkertaiseen elämäntapaan, Ravantti kertoo.
             – Virsi 964, Jeesus ristinpolkuasi, puolestaan ottaa lempeästi kantaa nykypäivän kiireeseen ja itsekkyyteen.
              Tässä virressä esiintyy yllättäviä sanoja, kuten kauppakeskus ja liittymä, joita virsissä ei aiemmin ole tavattu, mutta jotka ovat tämän ajan arkea.
             – Puhutaan erilaisista liittymäkohdista ja teiden liittymistä. Virressä sanalla viitataan siihen, miten Ristin tien liittymään löytäessämme voimme löytää elämää uudistavan armon, Ravantti valottaa.
          Kun luodaan uusia virsiä, on tärkeää, että kristillinen sanoma ilmaistaan niissä selkeällä nykykielellä ja tuttuihin aihepiireihin liittyvästi.
         – Luojan töitä ylistävässä Talvivirressä 911 kokeilin, millaisista kaikista talven iloihin liittyvistä asioista voisi virressä laulaa. Voisiko jopa hiihtämisen tai metsätiellä juoksemisen istuttaa veisaajan huulille? Sain nähdä, että voi, hän naurahtaa.

PEKKA KIVEKKÄÄLLÄ on lisävihkossa yksi oma virsi ja peräti 10 käännösvirttä. Alussa mainitusta virrestä Luoja, Isä, sinulle, Kivekäs kertoo mielenkiintoisen tarinan.
      – Itse asiassa tämä Te Deum -hymni (virsi numero 901) on nykyisessä virsikirjassa kaikkiaan neljä kertaa: se on suomennettu latinalaisesta alkutekstistä virreksi 802, ja sen sävelmä on ikivanha, alkuperäinen. Muita suomennoksia ovat virret 320 ja 321.
       – Käänsin virren Ruotsin virsikirjan suomennokseen vuonna 1994 ja korjailin sitä myöhemmin paremmin sävelmään istuvaksi, Kivekäs kertoo.
        – Virsisuomentajan työ on vaivalloista ja pikkutarkkaa, hän kuvailee.
       -   Löysin itselleni ammattinimen sanakirjasta: säeseppä (versificator), Kivekäs naurahtaa.

 

Marjatta Kupias