Reformaatio - mitä se on nyt?

MARTTI LUTHER MENI Erfurtin luostariin heinäkuussa 1505 etsiäkseen vastausta hengelliseen hätäänsä. Ankara hyveellinen kilvoittelu ei auttanut. Itselle ja ystäville sattuneet vaaralliset läheltä piti-tilanteet lisäsivät pelkoa. Raamatusta löytyi kuitenkin Jumalan armo Kristuksen tähden, ilmaiseksi.
              Saksassa anekauppa rehotti. Rahalla katsottiin päästävän kuoleman jälkeen odottavan kiirastulen tuskista suoraan taivaan autuuteen, vaikka mitä syntejä oli tehty. Tästä pillastuneena 31. päivänä lokakuuta 1517 Luther lähetti 95 teesiään piispalleen ruhtinas Albrektille, joka möi paavin myöntämää anetta velkojensa maksamiseksi ja Pietarinkirkon korjausmenojen peittämiseksi. Albrektin esikunta avasi kirjeen vasta 17. marraskuuta, mutta siihen mennessä kirje oli jo ilman Lutherin myötävaikutusta käännetty saksaksi, painettu ja levitetty ympäri Saksaa. Tarkoitus oli ollut vain saada aikaan keskustelu räikeästä epäkohdasta.

TEESIT LÖYTYVÄT NETISTÄ hakusanoilla 95 teesiä. Ne tuntuvat hyvin spontaaneilta: kieli on värikästä, sävy vaihtelee kunnioittavasta pilkalliseen.
            Otetaan vaikka teesi 75: ”On mieletöntä pitää paavin anetta korkeassa arvossa, että se muka voisi hankkia ihmiselle synninpäästön, vaikka hän - mikä kuitenkin on mahdotonta - olisi raiskannut Jumalan äidin.”  Tällaista ei voisi lukea meidän kirkoissamme. 
            Teesien lähtökohtana on Jeesuksen julistus: ”Kääntykää, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle!” (Matt 4:17). Edellisessä kirkkoraamatussa sanottiin: Tehkää parannus. On siis aika tarkastella, missä mennään. Mitä tämä merkitsee meille ikään kuin vahingossa alkaneen uskonpuhdistuksen juhlavuonna?

PARANNUSTA VOI KUKIN tehdä vain omasta puolestaan, vaikka meillä taitaa olla enemmän taipumusta toisten elämän paranteluun. Miten eläisin hyvän elämän? Kiirastulta monilla on kotitarpeiksi jo tässä elämässä.  Juhlavuoden vastaus on sen teemassa: Armoa!”. Hyvä elämä on Jumalan lahja, joka kelpaa monille vasta silloin, kun on huudettava armoa. Siten Jumala on lähimpänä niitä, joiden elämä on ihan sekaisin, ja tulevaisuus näyttää toivottomalta. Heille armo kelpaa. Näin viimeiset tulevat ensimmäisiksi.
            Teesi 4: ”Sen tähden kestääkin Jumalan rangaistus siihen asti, kunnes ihminen itse tuomitsee itsensä (se on todellinen sisäinen parannus), nimittäin siihen asti, kun on käyty sisälle taivaan valtakuntaan.”

LAPPEENRANNAN SEURAKUNNISSA on monenlaista juhlaa reformaation juhlavuoden aikana. ”Armoa!”,  tarvitsemme sitä myös toinen toisiltamme. Ei kanneta kaunaa. Katkeruus myrkyttää mielen. Ja kun ei osata armahtaa, mennään sinne, mistä armo löytyy. Lucas Cranachin Reformaatioalttarin neljännessä taulussa Martti Luther saarnaa ristillä riippuvasta Kristuksesta - kuulijoiden joukosta erottuu hänen vaimonsa ja lapsensa.

 

Antti Linkola

 

Lähde: Gottfried Fitzer: Mitä Luther todella sanoi. WSOY 1970.

 Kuva on Lucas Cranachin maalaamasta Wittenbergin Reformaatioalttarista (1547)