Uskomustietoa ja uskottavia faktoja Lutherista                                                  

LUTHERIN MARTTI on kaikille meille tuttu mies - jopa sieltä viidensadan vuoden takaa. Suuri osa meistä on uskonnoltaan luterilaisia, vaikka Martti saattaisi kääntyä haudassaan, jos tämän tietäisi. Evankelisia voisimme hänen mielikseen oikein hyvin olla, siitä hän kovasti ilahtuisi, mutta kaikesta henkilöpalvonnasta hän oli vapaa.

MARTTI OLI SEKÄ uudistaja että aikansa lapsi, tietenkin. Jo ennen häntä katolisen kirkon korruptiota kritisoitiin ja jos Martti ei olisi teesejään kirjoittanut, olisi kirkon uudistajaksi noussut joku toinen. Tulos olisi tietysti ollut toisenlainen, mutta yhtä kaikki historia sen paremmin kuin sotakaan ei yhtä miestä kaipaa. Tämä ei kuitenkaan tuon yhden miehen arvoa ja merkitystä millään tavoin vähennä!

LUTHER NOSTI tavallisen ihmisen ja hänen arkensa suureen arvoon. Jokainen palvelee Jumalaa kutsumuksessaan tai virassaan, kuten Luther sanoisi. Työssä, kotona ja muissa riennoissa toteutamme kristityn kutsumusta. Aikansa ajattelutavan mukaisesti tohtori-Martti kehotti kristittyä pyöveliäkin tekemään tehtävänsä reippaasti.

”JOS TÄNÄÄN saisin tietää, että huomenna tulee maailmanloppu, istuttaisin omenapuun.” Kaunis aforismi elähdyttää ja voimaannuttaa meitä, mutta ikävä kyllä se ei ole Martin suusta lähtöisin. Lutherin hengessä sanottu se kyllä on.

LUTHERIN MARTTI yhdistää henkilökohtaisen jumalasuhteen ja seurakuntaan kuulumisen ainutlaatuisella tavalla. Martin aikaan toki jokainen kuului johonkin kirkkoon tai etnisen taustansa perusteella muun uskonnon tunnustajiin, mutta yleisen pappeuden myötä, josta Luther puhui paljon ja kirjoitti, tavallinen ihminen ei ollut vain lenkki pitkässä ketjussa, vaan hänen periaatteillaan ja toimillaan oli suuri merkitys.

MUUTOKSEN KAARI Jeesuksen ajoista 1500-luvulle on paljon, paljon pienempi kuin tuolta vuosisadalta meidän päiviimme. Silti uskonpuhdistuksen johtavat periaatteet kantavat yhä. Jumala palvelee meitä kirkkotilassa, messussa. Me puolestamme palvelemme häntä arjen aherruksessa hänelle ja toinen toisillemme vastuullisina ja lähimmäisenrakkauteen kutsuttuina.

”Rukoile, mutta älä lakkaa soutamasta”, ohjeisti Martinus.

Mikko Ojanen
Lappeenrannan seurakunnan kappalainen