Vuonna 2017 muistetaan myös luterilaisen kirkon roolia kansallisen sivistyksen edistäjänä

SAKSASSA 1500-LUVUN ALUSSA käynnistynyt reformaatio saavutti nopeasti myös Ruotsi-Suomen, jossa uskonpuhdistus pantiin toimeen kuningasjohtoisesti vuonna 1527. Kustaa Vaasa halusi heikentää voimakkaan katolisen kirkon valtaa /takavarikoimalla sen "liikaa" omaisuutta valtiolle sekä vahvistamalla paikallista hallintoa.  

Vaikka reformaatio alkoi pohjolassa poliittisista syistä, se muuntui pian myös uskonnolliseksi uudistukseksi, jonka vaikutukset ulottuvat aina nykyhetkeen asti.

Luterilainen kirkko on kasvattanut suomalaista kansakuntaa opetus- ja julistustyöllään sekä tarjonnut sille henkisen tukensa niin kansallisen heräämisen ja itsenäistymispyrkimysten yhteydessä kuin esimerkiksi taloudellisesti epävakaina aikoina. Myös suomalainen identiteetti, arvot, kulttuuri ja elämänkatsomus nousevat tästä yhteiskunnan eri kerrokset läpäisseestä luterilaisesta perinteestä.

Ruotsi-Suomi ”kääntyy” luterilaiseksi

Samaan aikaan, kun reformaatio käynnistyi Västeråsin valtiopäivillä vuonna 1527, Turun hiippakunnan piispaksi nimitettiin Martti Skytte. Skytte ei enää saanut asemalleen vahvistusta paavilta, vaan ainoastaan kuninkaalta. Tämä merkitsi Turun hiippakunnan muodollista irtaantumista Roomasta ja katolisesta kirkosta.

Vuoden 1536 kirkolliskokouksessa tehtiin lisää päätöksiä, jotka vahvistivat Ruotsi-Suomen irrottautumista katolisesta perinteestä. Messu tuli toimittaa kansan kielellä, luostarit oli lakkautettava ja papiston selibaatti poistettava. Pappien oikeus mennä naimisiin oli alku myös suomalaiselle pappilakulttuurille.

Lopullinen käänne Ruotsi-Suomen reformaatiossa oli Uppsalan kokous vuonna 1593, jolloin paikallisen kirkon opilliseksi pohjaksi määrättiin Lutherin ja Saksan reformaation ajatukset kokoava Augsburgin tunnustus. Ruotsi-Suomesta oli tullut luterilainen maa, vaikka tämä kehitys kestikin kaikkiaan vuosikymmeniä.

Agricolan kyvykkyys koitui Suomen hyödyksi

Yksi uskonpuhdistuksen keskeisistä periaatteista oli uskon sisältöjen opettaminen kansalle heidän omalla kielellään. Suomessa tämä periaate otti tuulta alleen Mikael Agricolan työn myötä.

Agricola kuului niihin Turun hiippakunnan pappeihin, jotka kävivät opintomatkalla aina Wittenbergissä asti. Tuolloin yliopiston johtavat nimet olivat Martti Luther ja Philipp Melanchton. Agricola osallistui etenkin jälkimmäisen oppi-isänsä luennoille. Hän tarvitsi kreikankielen taitoa voidakseen suomentaa Uuden Testamentin suoraan alkukielestä.

Suomen reformaattoriksi noussut Agricola loi raamatunkäännöstyöllään perustan myös suomen kirjakielelle.Mikael Agricolalla on monta titteliä. Hän oli pappi, Turun piispa, uskonpuhdistaja, kääntäjä, kansanperinteen tallentaja ja suomen kirjakielen isä.

Urallaan aina Turun piispaksi asti kohonneen Agricolan kirjallinen tuotanto käsittää yhteensä noin 2 400 painosivua suomenkielistä kirkollista tekstiä. Hän aloitti "ABC-kirjasta", joka oli samalla myös katekismus. Sitä seurasi muhkea "Rukouskirja" vuonna 1544. Päätyönsä eli Uuden Testamentin kääntämisen Agricola sai päätökseen 11 vuoden uurastuksen jälkeen vuonna 1548.

Suomenkielisten tekstien ilmestyminen edisti vauhdilla myös kansansivistyksen ja lukutaidon kehittymistä. Mikael Agricolan käyttämän kielen pohjana oli Turun seudun murre, jota hän täydensi muista suomen murteista lainaamillaan sanoilla. Puhutun suomen kielen puutteellisuuksista johtuen Agricola joutui keksimään useita termejä omasta päästään. Reformaattorin kynästä syntyi esimerkiksi uskontoa ja kirkkoa koskeva keskeinen sanasto, mutta myös lääketieteen, oikeustieteen ja maantieteen käsitteitä. Tämän päivän arkiseen kielenkäyttöön Agricolalta ovat siirtyneet esimerkiksi sanat esimies, hallitus, isänmaa, hengellinen, inhimillinen, nöyrä, historia, omatunto ja vihollinen.

Kuvassa: Mikael Agricolalla on monta titteliä. Hän oli pappi, Turun piispa, uskonpuhdistaja, kääntäjä, kansanperinteen tallentaja ja suomen kirjakielen isä.

Lähteet: verkkopolku.net, edu.fi, reformaatio2017.fi, oph.fi ja kuopionhiippakunta.fi/luterilaisen-kulttuurin-saatio/, yle.fi, finland.se.

Agricola