Hiljaisuuden jooga® osana hiljaisuuden viljelyä

Kuva: Kukka-Maaria Kalpio

Kehonhuoltoa, lempeää liikettä, hiljentymistä, rukousta, yhteyttä Jumalaan, omaan itseen ja koko luomakuntaan, hyväksyvää läsnäoloa kehossa ja mielessä, kauneutta, lepoa, uutta voimaa. Tätä kaikkea ja paljon muuta on Hiljaisuuden jooga®.

Hiljaisuuden jooga on sairaalapappi, retriitinohjaaja ja joogaopettaja Heli Harjunpään kehittämä kristillinen harjoituskokonaisuus, jossa lomittuu kolme harjoitusta. Nämä harjoitukset ovat lempeä kehon harjoitus, mielen harjoitus kohti rauhoittumista ja hiljaisuutta sekä hengellinen harjoitus.

Hiljaisuuden joogan nimen perässä on ®-merkki siksi, että Heli Harjunpää on rekisteröinyt Hiljaisuuden joogan erilliseksi harjoituskokonaisuudeksi erotuksena muusta kristillisestä joogasta. Samasta syystä Hiljaisuuden jooga kirjoitetaan isolla alkukirjaimella myös lauseen keskellä. Hiljaisuuden joogassa liitytään hiljaisuuden viljelyyn, retriitteihin ja mystiikan teologiaan. Osaltaan se vastaa myös siihen hengelliseen ja henkiseen etsintään, mikä on totta monille ihmisille tänä päivänä. Erityisesti milleniaalien sukupolvi etsii tapoja kokea ja sanoittaa hengellisyyttä sellaisella tavalla, jota kirkko ei perinteisesti ole tehnyt.

Tämä näkyy myös Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimusjulkaisussa Uskonto arjessa ja juhlassa, joka on osa kirkon nelivuotiskertomusta vuosilta 2016–19. Siinä jooga mainitaan yhtenä osana suomalaisten henkilökohtaista arjen uskonnollisuutta. ”Suomalaisten henkilökohtaisessa arjen uskonnollisuudessa painottuvat hiljaisuus ja luonto. Yksityiseen rukouselämään liittyy osalla suomalaisista kristillinen tai muu meditaatio (15 %), jooga (11 %), hiljaisuuden retriitit (6 %) tai pyhiinvaellukset (4 %). Meditaation harjoittaminen on yleistynyt eniten alle 30-vuotiailla ja milleniaaleilla, joista noin neljäsosa kertoo harjoittavansa meditaatiota.”

Kirkolliskokous on nostanut esille nelivuotiskertomuksesta kolme kohtaa, joita seurakuntien tulisi ottaa huomioon tulevaisuuden suunnittelussa. Nämä kolme kohtaa ovat: 1. milleniaalien ja z-sukupolven osallisuuden vahvistamiseksi kirkko ryhtyy määrätietoisiin toimiin yhteyksien rakentamiseksi nuoriin aikuisiin; 2. diakonisten tarpeiden muuttuessa diakoniatyön kehittämiseksi kirkossa tulee systemaattisesti karsia esteitä vapaaehtoistoiminnalta; ja että kirkko toimii erilaisten auttamistapojen ja solidaarisuuden mahdollistajana; 3. kirkko pitää aktiivisesti esillä erilaisia spiritualiteetin muotoja ja kokeiluja, ja tukee seurakuntia siinä, että jumalanpalvelukset ovat eläviä, saavutettavia ja kutsuvia kaikille, sekä tukee yhteisöllisyyttä ja erilaisten yhteisöjen muodostumista. Hiljaisuuden joogalla voidaan osaltaan vastata kohtiin yksi ja kolme.

Kirkolla ja paikallisseurakunnilla on siis paljon mahdollisuuksia kohdata arkeensa hengellisyyttä etsiviä ihmisiä tarjoamalla heille rohkeasti vaikkapa mahdollisuutta Hiljaisuuden joogaan. Lappeenrannassa Hiljaisuuden joogan ohjaajaksi on jo valmistunut Joutsenon seurakunnan kappalainen Sirpa Kiviniemi-Rosqvist. Onpa yksi kirkkomme piispoistakin, Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen, myös Hiljaisuuden joogan ohjaaja. Lappeenrannan seurakunnissa ei ole vielä järjestetty säännöllisesti kokoontuvaa Hiljaisuuden joogan ryhmää, mutta toivottavasti sen aika koittaa pian. Hiljaisuuden jooga on myös täällä osa hiljaisuuden viljelyä. Lokakuun alussa pidetyssä Enkelit vierelläsi -hiljaisuuden retriitissä oli mahdollisuus osallistua Hiljaisuuden joogan harjoituksiin.

Joogan historia on tuhansia vuosia vanha. Vuosituhannet ovat muokanneet sen kokonaisvaltaiseksi elämäntaidon ja harjoitusmenetelmien kokonaisuudeksi. Joogaa on aina harjoitettu monenlaisten uskontojen, maailmankatsomusten ja näkemysten osana. Heli Harjunpään mukaan jooga on laaja yleiskäsite, samalla tavoin kuin vaikkapa musiikki. Musiikkityylejä on monenlaisia ja niin on joogalajejakin.

Maailmalla ja Suomessa on myös kristillistä joogaa. Ajatus kristillisestä joogasta ei ole uusi. Ensimmäinen kristillisen joogan kehittäjä länsimaissa oli ranskalainen benediktiinimunkki Jean-Marie Déchanet (1906–1992), joka julkaisi vuonna 1956 kirjan Christian Yoga (alkukielellä La Voie du Silence). Kirja sai tuolloin hyväksynnän arvovaltaisilta katolisilta sekä piispalta vapautuksen opillisesta ja moraalisesta harhasta. Déchanetin joogamatkasta kiinnostuneet voivat etsiä lisätietoa Heli Harjunpään kirjasta Hiljaisuuden tie: Kristillisiä joogaharjoituksia. Suomessa joogan toi kansalaisopistoihin 1960-luvulla teologi Elvi Saari (1910–1985), joka toimi Viittakiven opiston rehtorina vuosina 1951–1974. Heli Harjunpää kertoo, että Elvi Saari oli naisteologina ja kristittynä joogan harjoittajana edelläkävijä. Saarelle läheinen kristillisyyden muoto oli kveekariliike, johon myös rukouselämän hiljaisuus kuuluu.

Hiljaisuuden joogan harjoitusten yhteydessä on rehellistä puhua joogasta, sillä kehoa hoitavat ja vahvistavat liikkeet ovat joogaan kuuluvia perusliikkeitä. Hiljaisuuden joogan fyysisten harjoitusten perusta on levollisessa perusjoogassa (hatha). Harjoitus ohjataan niin, että se sopii fyysisesti jokaiselle, eikä vaadi aiempaa kokemusta joogasta. Hiljaisuuden joogassa voidaan käyttää apuvälineenä tuolia, ja silloin Hiljaisuuden joogan harjoitukset sopivat vielä laajemmalle joukolle ihmisiä.

Armollisuus, Jumalan rakkaus ja hyväksyvän läsnäolon kokemus ovat Hiljaisuuden joogan keskiössä, ja siksi tärkeää ei ole se, miltä harjoitus ja asennot näyttävät ulospäin. Hiljaisuuden joogassa opetellaan kokemaan keho sisältäpäin ja löytämään hengityksen levollinen virtaus. Oma keho nähdään Jumalan lahjana, jota ei arvostella ja siihen opetellaan suhtautumaan lempeästi. Ihmisen keho on osa luomakuntaa ja myös sitä kuuluu kunnioittaa ja varjella.

Ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli? Tuottakaa siis ruumiillanne Jumalalle kunniaa!”
1. Kor. 6:19–20

Hiljaisuuden joogan pitkään harjoitukseen kuuluu aina kehollinen rukous. Kehon ottaminen rukoukseen ei ole uusi asia. Rukoukseen on kautta aikojen liitetty eleitä ja liikettä, käsien kohottamista ylistykseen tai polvistumista pyhän edessä. Kehollisessa rukouksessa koko keho pääsee mukaan rukoukseen, kun liikkeet ja hengitys yhdistyvät Raamatun teksteihin, rukouksiin tai virsien sanoihin. Kehollisia rukouksia voi tehdä myös erillään Hiljaisuuden joogan harjoituksista, vaikkapa osana hartautta.

Hiljaisuuden joogan kolmen harjoituksen (keho, mieli, hengellisyys) kautta siitä muodostuu harjoituksen mittainen miniretriitti, jossa osallistuja saa olla omassa rauhassaan ja kuitenkin yhteydessä toisiin. Hiljaisuus ei Hiljaisuuden joogassa tarkoita ulkoista hiljaisuutta, vaan ennemmin sisäistä mielen hiljaisuutta, missä turhat ajatukset väistyvät. Vähitellen tilalle voi löytyä kuunteleva tila ja kokemus oman kokoisesta paikasta maailmassa ja Jumalan yhteydessä. Usko, toivo ja rakkaus vahvistuvat.

Kukka-Maaria Kalpio 

Kirjoittaja on pappi, joka valmistuu joulukuussa Hiljaisuuden joogan® ohjaajaksi.

Artikkelin lähteinä on käytetty Heli Harjunpään kirjoja, Hiljaisuuden ystävät ry:n jäsenlehteä KEHO sekä Heli Harjunpään haastattelua Henki-lehdessä 1/2021.

Lisätietoa Hiljaisuuden joogasta:
Facebook: Hiljaisuuden jooga
Instagram: hiljaisuudenjooga
Ohjattuja harjoituksia ja kehollisia rukouksia: Vimeo Hiljaisuuden jooga® (kännykällä käytettäessä suositellaan Vimeo-sovelluksen lataamista)
Hiljaisuuden ystävät Ry:n kotisivut 
Hiljaisuuden ystävät -lehti 1/2021 KEHO
Heli Harjunpään kirjat Hiljaisuuden tie (2017) ja Kiitollisuuden jooga (2018)