Lappeen kirkko

Lappeen kirkon historia

Lappeen seurakunnan ensimmäinen kirkko –tai oikeammin kappeli– sekä hautausmaa sijaitsivat Kauskilan kylässä, noin kymmenen kilometriä kaupungin keskustasta Vaalimaan suuntaan vievän tien varrella. Kuluvan vuosituhannen alussa tehdyissä kaivauksissa kirkon kivijalka tuli esiin Kappelinmäellä.

Seurakunnan edellinen, linnoituksessa sijainnut kirkko, paloi salaman iskusta vuonna 1790. Uusi kirkko päätettiin rakentaa keskelle metsää silloisen kaupungin ulkopuolelle. Lappeen seurakunnan nykyinen kirkko on Suomessa harvinaisuus. Savitaipalelaisen kirkkojen rakentajan Juhana Salosen (1738–1804) suunnittelema ja rakentaman kirkko kuuluu ns. nuorempien kahtamoisten ryhmään. Kirkko on Salosen rakentajaperheen, Juhana ja Matti Salosen, ainoa jäljelle jäänyt edustaja Suomessa.

Kaksoisristikirkkoja eli kahtamoisia on maassamme vielä muutama muukin. Juhana Salonen aloitti kuitenkin nuorempien kahtamoisten esiinmarssin, ja Lappeen kirkko oli ensimmäinen tuossa sarjassa. Seuraavan kirkkonsa Salonen rakensi Valkealaan pari vuotta myöhemmin. Valkealan kirkko paloi kuitenkin jo vuonna 1920.

Kirkon rakentaminen käynnistyi huhtikuussa 1792. Rakentaminen ei kuitenkaan sujunut täysin kivuttomasti. Aluksi pitäjän asukkaat suorittivat päivätyövelvollisuutensa varsin uskollisesti, mutta vähitellen he kyllästyivät rakentamisen tuomiin velvoituksiin ja rasituksiin. Niinpä Lappeenrannan alimaaoikeus määräsi asukkaat rangaistuksen uhalla suorittamaan päivätyönsä. Kirkko vihittiin Marian kirkoksi 21.6.1794. Sisämaalaustyöt olivat tuolloin vielä kesken, ja ne valmistuivat vasta seuraavana kesänä.

Useita muutoksia

Nykyinen kirkkorakennus on kokenut olemassaolonsa aikana lukuisia korjaus– ja muutostöitä. 

Alkuaan hirsirakenteinen kirkko sai ulkolaidoituksenvuonna 1837. Samalla myös ulkoseinien väritys muuttui siniharmaaksi.
Seurakuntalaiset olivat  kirkkonsa rakentamisurakasta sen verran väsyneitä ja köyhtyneitä, että kellotapuli sai jäädä odottamaan parempia aikoja. Kellotapulin piirustukset laati arkkitehti Ernst B. Lohrman. Kellotapuli valmistui vasta vuonna 1856 eli samaan aikaan kuin Saimaan kanava. Siihen asti kirkonkelloja pidettiin ns. kellojalassa.

Vuoden 1885 aikana tehtiin jälleen laajoja korjauksia, joissa kirkko sai goottilaistyylisen ilmeen: ikkunat tulivat yläosistaan suippeneviksi ja niiden yläpuolelle rakennettiin pyöröikkunat. Myös paanukatto revittiin pois ja korvattiin nykyisellä peltikatolla. Samalla kirkko maalattiin keltaiseksi. Arkkitehti Juhani Viisteen johdolla vuonna 1929 toteutetussa korjauksessa goottilaistyyli sai väistyä, ja kirkko palautettiin lähelle alkuperäistä asuaan.

Samassa yhteydessä urkuparvi rakennettiin nykyiseen muotoonsa. Sen reunaan taitelija Lauri Välke maalasi evankelistojen tunnusmerkkeinä käytetyt eläinhahmot: vasemmalle Markuksen leijonan ja Johanneksen kotkan, oikealla Matteuksen enkelin ja Luukkaan härän. Keskelle urkuparvea syntyi Jeesusta kuvaava ”Jumalan karitsa” -aiheinen maalaus.

Viimeisin korjaustoimenpide toteutettiin kesällä 2002, jolloin kirkon peltikatto uusittiin.

Tuntemattomia taiteilijoita

Kristuksen taivaaseen astumista esittävän alttaritaulun maalasi 1800-luvun tuotteliaimmista alttaritaulumaalareistamme Aleksandra Frosterus-Såltin vuonna 1887. Taulu lahjoitettiin seurakunnalle. Sen viereen sijoitettujen, Pietaria ja Paavalia esittävien maalausten tekijä on jäänyt tuntemattomaksi.

Lappeen kirkossa on myös monia muita maalauksia, joiden tekijöitä ei tiedetä. Puiston puoleisen lehterin alapuolella sijaitsee 1700-luvun taidetta edustava maalaus uskonpuhdistajastamme Martti Lutherista. Tämä teos toteutettiin aikanaan varsin harvinaiselle tavalla eli suoraan puupinnalle maalaamalla. Lehtereissä olevat apostolien kuvat maalasi viipurilainen taiteilija J. Dahlström.

Valtakadun puoleisessa sivusakarassa on kaksi suurikokoista maalausta, joiden syntytarinaa ei myöskään tiedetä. Vasemmalla sijaitsevan taulun aiheena on Abrahamin pojan Iisakin uhraaminen ja oikealla Kristuksen haudasta nouseminen. Seurakunta sai taulut lahjoituksena, samoin kuin kirkon keskiosassa sijaitsevan kynttiläkruunukin. Vuodelta 1847 peräisin oleva kynttiläkruunu on 
tietävästi arvokkain julkisissa tiloissa oleva käyttöesine Lappeenrannassa.

Kirkossa on kahdet urut. 13-äänikertaiset kuoriurut ovat vuodelta 2014 ja ne on rakentanut Urkurakentamo Veikko Virtanen Oy.  Sama valmistaja on rakentaa uudet parviurut, jotka valmistuvat vuonna 2024. Vanhoista uruista säilytetään julkisivu ja yksi äänikerta edellisistä J.A. Zachariassenin valmistamista uruista vuodelta 1891.