Uutislistaukseen

Jyviä kädellä_XL.jpg

Lähetystyötä voi tehdä kotiseurakunnassakin

16.8.2016 14.29

Suomen ev.lut. kirkko tekee lähetystyötä seitsemän eri järjestön kautta, jotka toimivat yli 30 maassa. Kaiken kaikkiaan kirkolla on yli 400 lähetystyöntekijää. Lähetystyötä tehdäkseen ei kuitenkaan tarvitse matkustaa pitkälle, sillä sitä tekee myös n. 15.000 vapaaehtoista pääosin kotimaassa.

Miten kohtaan muualta tulleen?

KIRKON NETTISIVUJEN mukaan lähetystyö on paitsi hengellistä työtä myös oikeudenmukaisuuden puolesta puhumista ja resurssien jakamista kotimaassa ja maailmalla.

            Lappeenrannan seurakuntien kansainvälisen vastuun sihteerin Jari Bergin mielestä lähetystyötä voi mainiosti tehdä myös auttamalla meille muualta tulevia ihmisiä kotoutumaan.

VIIME KEVÄÄNÄ työnsä aloittanut entinen lähetystyöntekijä on ryhtynyt sanoista tekoihin ja on parhaillaan järjestämässä Lappeenrantaan koulutusta siitä, kuinka me kaikki voimme osaltamme olla toivottamassa muunmaalaisia tervetulleiksi Suomeen ja Etelä-Karjalaan.
         - Olemme nimenneet koulutuksen Juicen laulun sanojen mukaan ”Ole mulle vähän aikaa Hän” – tarkoitamme tällä sitä, että jokainen meistä voi toimia lähimmäisen tukena lyhemmän tai pidemmän aikaa ja auttaa tätä siten oppimaan uuden maan tavat ja käytännöt, hän kertoo.
       – Tärkeintä on oikeasti kohdata muualta tulleet – ei katsoa varpaisiin, kun ei tiedä mitä tekisi.

”OLE MULLE vähän aikaa Hän” pohtii, miten ottaa askel kohti kohtaamista silloin, kun toinen on vieras ja outo. Koulutusiltapäivässä tutkitaan tietä arkisen islamin ymmärtämiseen.
           Kaikille avoin koulutus järjestetään Joutsenon seurauntakeskuksessa torstaina 24.8. alkaen klo 14. Tapahtumaa ovat järjestämässä Joutsenon vastaanottokeskuslaiset, joutsenolaiset Martat, Lähetysyhdistys Kylväjä, Joutsenon seurakunta ja Lappeenrannan seurakuntien kansainvälinen vastuu. Ruokailua varten osallistujia pyydetään ilmoittautumaan etukäteen.

Mamuista Marttoja

MARI KIUKAS on Martta, Marttailu on hänelle elämäntapa, joka kattaa myös lähimmäisistä välittämisen.
       - Me Martat olemme kyllä kiinnostuneita etnisestä keittiöstä ja ruuanlaitosta ihan yleensäkin, mutta näissä meidän (Marttojen) tapaamisissa on taustalla vähän enemmän, Kiukas nauraa. 
       - Ruoka on iso osa turvallisuuden tunnetta, ruisleipää kaipaa aika moni meistäkin maailmalla.

KIUKAS ON MUKANA ”Ole mulle vähän aikaa Hän” – tapahtumassa kokkaamassa etnisiä ruokia osallistujien kanssa. Hän uskoo vakaasti, että kotoutuminen tapahtuu parhaiten elämällä arkea ja tämän ajatusmallin hän tuo mukanaan myös koulutuspäivän ruokaosuuteen.
         -Omiin ruokiin tarvittavien vastaavien raaka-aineiden etsiminen ja suomalaisten ruokien opettelu olivat listalla ykkösenä, Kiukas paljastaa.
         - Lapsethan oppivat koulussa syömään paikallisia ruokia ja saattavat pyytää niitä myös kotona, hän tietää.
           - Ihan käyttäisin tässä "kotouttamis" -sanaa.
         - Vastavuoroisesti me opettelemme tekemään heidän ruokiaan. Yhdessä syöminen ja kokoontuminen kauniisti katetun pöydän ääreen on sitten juhlahetki.
          Molemminpuolinen arvostus on läsnä.
          - Käytämme huumorilla slogania – ”Mamuista Marttoja”, Kiukas sanoo hymyä äänessään.

-EN KOE TEKEVÄNI vapaaehtoistyötä, minulle on kysymys ihan tavallisesta elämästä, Kiukas pohtii.
                Hän on mukana monessa järjestössä, joiden toiminta-ajatukset liikkuvat kulttuurista urheiluun. Hän toimi joskus rivinaisena, joskus taas aktiivisemmin.
            - Heikoimpia autetaan, seurakunnassa toimitaan ja välillä nämä harrasteet menevät sopivasti yhteen, Kiukas toteaa.
             - Asenteet turvapaikanhakijoita kohtaan ovat valitettavan ynseitä Joutsenossakin, siksi tämä Joutsenon seurakunnan ja Marttojen hanke oli ja on tärkeä. Pyrimme jatkamaan niin kauan kun tässä Saimaantiellä on toimintaa, hän summaa.

 

Tärkeintä on lähteä liikkeelle

LÄHETYSYHDISTYS KYLVÄJÄN aluekoordinaattori Hanna Räsänen kertoo, että kohtaamiskoulutukset ovat herättäneet kiinnostusta maan eri puolilla.

           -Palaute on ollut rohkaisevaa, hän kertoo.

            - Pyrimme siihen, että alkaisimme yksilöinä ja yhteisöinä nähdä luontevia tapoja toimia ja elää yhdessä muualta tulleen kanssa, Räsänen selittää.
            - Osallistuja tekee matkaa kohtaamista kohti omaan tahtiin ja omista kysymyksistään käsin. Yhä useampi saa huomata, että kun tutun ja oudon raja hälvenee, minusta voi tulla hetkeksi hän, joka näkee ja kulkee vierellä. Silloin kohtaamisemme on tarina, joka on muuttanut minua ja maailmaani, sanoo Räsänen.

          -Järjestämiemme koulutusten lisäksi olemme kuulleet monenlaisista tapahtumista, jotka ovat koonneet kantasuomalaisia ja muualta tulleita yhteen.

           Koulutuksen ja tapahtuman viesti on, että jaettu ihmisyys on suurempi yhdistävä tekijä kuin uskontojen väliset raja-aidat. Lähimmäisyys on löydettävissä ja se on mahdollista kokea rikkautena erovaisuuksien keskellä.
            - Elämme uudenlaisessa tilanteessa, joka edellyttää oppimista, Räsänen pohtii.
            - Kysymys on todellisesta koetusta tarpeesta oppia. Rohkaisemme ihmisiä huomaamaan, että kyse on prosessista, joka vaatii aikaa, hän jatkaa.
             - Tärkeintä on vain lähteä liikkeelle!

 

Lisätiedot:

Lappeenrannan seurakuntien kv-asioiden sihteeri Jari Berg, p. 040 3126 830
www.lappeenrannanseurakunnat.fi