Pyhäinpäivä

Loka-marraskuun vaihteessa vietettävä pyhäinpäivä on sulautuma kahdesta juhlasta, kaikkien pyhien päivästä 1.11. (Festum omnium sanctorum) ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivästä 2.11. (Commemoratio omnium fidelium defunctorum). Siten muistelun kohteena ovat sekä kaikki kristikunnan marttyyrit että muut uskossa Kristukseen kuolleet.

Sana pyhä ei kuitenkaan viittaa vain kuolleisiin. Jokainen Kristuksen oma on pyhä. Hän on uskossa osallinen näkymättömästä pyhien yhteydestä. Päivän perinteinen evankeliumi onkin Jeesuksen vuorisaarnan alussa oleva autuaaksijulistus.

Uskontunnustuksen mukaan pyhät muodostavat yhteyden, johon voimme näkymättömästi liittyä.

Vuodesta 1955 lähtien pyhäinpäivää on vietetty 31.10.-6.11. välisenä lauantaina. Päivän aiempi suomalainen nimi oli pyhäin miesten päivä.

Pyhien muistaminen kirkossa palauttaa mieliin Jumalan uskollisuuden ja armollisuuden ihmistä kohtaan. Se vahvistaa uskonyhteisöä ja korostaa uskon universaalia luonnetta. Uskova liittyy sukupolvien ketjuun. Kasteensa perusteella ja Kristukseen uskovana myös hän on pyhä. Pyhien esimerkki rakentaa ja ruokkii uskovan spiritualiteettia (Job 8:8–10Linkki avautuu uudessa välilehdessä; Hepr. 13:7Linkki avautuu uudessa välilehdessä).

Haudoilla käynti pyhäinpäivänä yleistyi Suomessa toisen maailmasodan jälkeen. Pyhäinpäivä on Suomessa hiljainen ja harras päivä, jolloin omaiset vievät edesmenneiden omaistensa haudoille kynttilöitä, jäkäläseppeleitä ja kukkia. Kirkoissa pyhäinpäivä on suosituimmista kirkkovuoden pyhistä. 

Viime vuosikymmeninä on tullut tavaksi, että seurakunnat järjestävät pyhäinpäivän iltajumalanpalveluksia, joissa muistellaan kuluneen vuoden aikana kuolleita seurakuntalaisia. Jokaisen vainajan nimi luetaan ja hänen muistokseen sytytetään kynttilä. Kynttilän sytyttäminen pimeyttä vastaan luo toivoa. Valaiseva liekki levittää toivoa pimeään maailmaan ja osoittaa konkreettisesti, että valo on vahvempi kuin pimeys. Valo antaa voimaa ja rohkeutta kaikille, jotka surevat ja kaipaavat.

Jos sinulla ei ole ketään, jolle haluaisit sytyttää kynttilän, voit silti tehdä kävelyretken lähimmälle hautausmaalle. Valomeren näkeminen ja ajatteleminen, että jokainen kynttilä kertoo jonkun kuolleen ja jonkun kaipaavan häntä, voi tuntua sekä kauniilta että surulliselta. Kuolema ja suru ovat jotain, mitä kannamme yhdessä. Kukaan ei ole yksin surunsa kanssa ja toivo koskettaa meitä kaikkia.

Olet lämpimästi tervetullut seurakuntien pyhäinpäivän tapahtumiin.

Pyhäinpäivän kynttilärastipolut Lappeenrannan seurakuntien hautausmailla 30.10.-3.11.2024

Lappeenrannan seurakuntien varhaiskasvatus on toteuttanut lapsille ja perheille soveltuvat kynttilärastipolut Joutsenon, Lepoharjun, Lepolan ja Ristikankaan hautausmaille, joilla käydään läpi pyhäinpäivän teemoihin liittyviä aiheita. Kynttilärastipoluilla voi vierailla 30.10.-3.11.2024 välisenä aikana ja kulkea omaan tahtiin silloin kuin teille sopii.