Uusi vuosi: Hänen nimensä on Jeesus Kristus
Jumala ilmoitti enkeli Gabrielin välityksellä Joosefille, että tämän kihlatun Marian kohdussa kasvava lapsi on Jumalan Poika, ja että lapsen nimeksi tulee antaa Jeesus Kristus.
Uudenvuodenpäivä on Jeesuksen nimenantopäivä. Juutalaisen tavan mukaan nimi tuli antaa kahdeksan päivän kuluttua syntymästä. Jeesuksen nimi tarkoittaa heprean kielellä pelastusta.
Jeesuksen Kristuksen nimissä rukoillaan, siunataan, saadaan synnit anteeksi ja pelastutaan ikuiseen elämään.
Uuden vuoden liturginen väri on valkoinen. Se on ilon, kiitoksen, puhtauden ja autuuden väri. Uuden vuoden alkaessa saa jättää vanhan taakse ja aloittaa alkavan vuoden puhtaalta pöydältä, mikä kuvastaa myös anteeksiantamuksen periaatetta. Anteeksi saatu on jätetty taakse ja unohdettu.
Lutherin kynästä
Martti Luther painottaa Jeesuksen nimeä Vapahtajana ja Pelastajana.
Kun oli tullut kahdeksas päivä ja lapsi oli ympärileikattava, hän sai nimen Jeesus. (Luuk. 2:21)
Hänen nimensä on oikeutetusti Jeesus, sillä nimi tarkoittaa suomeksi ”Vapahtajaa”. Vapahtajaksi nimitämme häntä, joka auttaa, vapauttaa, tekee autuaaksi ja koituu kaikkien pelastukseksi. Hepreaksikin nimellä Jeesus on sama merkitys. Niinpä enkeli Gabriel sanoi unessa Joosefille: ”Hän synnyttää pojan, ja sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä” (Matt. 2:21). Siksi me kaikki kristityt olemme saaneet nimemme hänen mukaansa. Meidänkin nimemme on Jeesus ja Pelastaja, kuten Paavali kirjoittaa: ”Meidät on pelastettu, se on varma toivomme” (Room. 8:24). Siksi kristillinen sääty ja kunnia ovat vailla vertaa. Vapahtaja vuodattaa meihin ylenmääräiset rikkautensa, jotta sydämestämme tulee vapaa, iloinen, rauhaisa ja peloton ja jotta se halukkaasti ja mielellään täyttää lain. Martti Luther (Teoksessa: Martti Luther. Yksin armosta. 365 päivää Martti Lutherin seurassa. Käännös Anja Ghiselli. Kirjapaja 2010, s. 13-14). Sitaatti on Lutherin Kirkkopostillasta (Joulupostilla) vuodelta 1522. WA 10, I, 1, 518.
+++
”Luther kirjoitti aikanaan useita niin sanottuja postilloja, eli kirkkovuoden teksteihin liittyviä kirjallisia saarnoja. Hyvin usein postillojen tekstit vastaavat meidän nykyisen kirkkovuotemme tekstejä. Lutherin postilloja on käännetty myös suomeksi ja niitä ovat aktiivisesti lukeneet sekä papit valmistaessaan tulevan pyhän saarnaa että tavalliset seurakuntalaiset hartaudekseen”, kertoo Kirkon koulutuskeskuksen johtaja Kari Kopperi.
Lutherin kirkkovuotta käsittelevät lainaukset on valinnut Kari Kopperi.
Wed Dec 27 10:19:00 EET 2017