ARMOA2017

Reformaation merkkivuotena muistetaan Lutherin käynnistämää reformaatiota ja kirkkojen historiaa sekä reformaation merkitystä Suomessa ja maailmalla. Samalla suuntaudutaan tähän päivään ja tulevaan. Menneisyyteen jäämällä unohdettaisiin reformaatio – ytimestä nouseva uudistuminen, joka on ollut kirkossa jatkuvaa jo ennen Lutheria. 

Merkkivuotta vietetään nimen Armoa 2017! alla. Nimi viittaa armoon käsitteenä, mutta myös pyyntönä ja kehotuksena. Merkkivuosi ohjaa pohtimaan, mitä omassa seurakunnassa nyt olisi uudistettava – eikä vain seurakunnassa. Merkkivuosi on mainio mahdollisuus lähteä yhdessä muiden paikallisten toimijoiden kanssa kyselemään, mitä on hyvä elämä tänään ja tulevaisuudessa. Mistä löydämme armon?

Merkkivuosi on ekumeeninen. Se valmistellaan ja vietetään yhdessä muiden kristillisten kirkkojen kanssa. Merkkivuosi on globaali. Sitä vietetään maailmanlaajuisesti. Merkkivuosi on merkityksellinen koko yhteiskunnalle. Suomessa merkkivuoteen liittyy maan itsenäisyyden satavuotisjuhlinta. Mene tästä Armoa2017!  nettisivulle.

Lappeenrannan seurakunnissa reformaation merkkivuotta juhlitaan monella tapaa >>>.

Kysy tarkempia tietoja juhlavuoden projektisihteeriltä Sakari Kiiskiseltä, p. 040 3126 822 tai sakari.kiiskinen@evl.fi.

Lähde: evl.fi

 

Reformaatio syntyi armollisen Jumalan etsinnästä

Martti Luther naulasi kuuluisat teesinsä Wittenbergin linnankirkon oveen  31.10.1517, mistä on pian 500 vuotta. 

KUN LUTHER eli 1500-luvun alkupuolella, Eurooppa oli hyvin erilainen kuin tänään. Kolumbus oli juuri löytänyt Amerikan, siirtomaa-aika oli aluillaan ja turkkilaisten invaasio uhkasi läntistä kulttuuria.

Yhteiskunnallista elämää leimasivat myös talonpoikien huono asema ja poliittiset valtakysymykset: katolisella kirkolla oli paljon valtaa, ja oli selvää, että kun se alkoi natista liitoksistaan, muutokset heijastuivat myös yhteiskuntaan.

Lakimiehestä munkiksi ja papiksi

Alun perin Luther opiskeli lakia ja valmistui oikeustieteen maisteriksi. Hän tunsi kuitenkin suurta kiinnostusta uskon elämään, ja pelastuttuaan rajuilmasta vuonna 1505 hän päätti omistaa elämänsä Jumalalle.

Luther jätti yliopiston ja meni luostariin. Hän rukoili, paastosi ja teki kaikkensa saavuttaakseen Jumalan suosion, mutta tunsi silti, ettei saavuttanut rauhaa Jumalan kanssa. Luther päätti kuitenkin jatkaa etsimistä, ja hän aloitti myös teologian opinnot.

Kun Luther valmistui papiksi vuonna 1507, hän muutti Wittenbergiin opiskelemaan lisää ja samalla luennoimaan.

Luther pohti taukoamatta, kuinka hän voisi löytää armollisen Jumalan. Hän ei ollut tyytyväinen katolisen kirkon vastaukseen, jonka mukaan pelastus tulee hyviä ja ansiollisia tekoja tekemällä. Kirkolla oli jopa konsti, joka helpotti suuresti taivaaseen pääsyä: ostamalla aneita, ihminen voi lyhentää kiirastulta.

Ajatus siitä, että pelastus on kauppatavaraa pysäytti Lutherin ja hän halusi ryhtyä keskustelemaan asiasta katolisen kirkon kanssa. Kirkko oli kuitenkin oli taipumaton. Naulattuaan muun muassa anekauppaa vastustavat teesinsä Wittenbergin linnankirkon oveen hän joutui paavin epäsuosioon.

Ainoastaan armosta

Luther löysi armollisen Jumala lukemalla Raamattua ja suurin hänen kokemansa asia oli se, että ihminen pelastuu yksin uskosta, yksin armosta ja yksin Kristuksen tähden. Hyvät teot tai rahalla ostetut aneet eivät auta.

Toinen Lutherin uskon kulmakivistä oli lähimmäisenrakkaus ja Jeesuksen antama kultainen sääntö: ”kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille”.

Aivan uusi oli myös Lutherin näkemys siitä, että kristinuskon sanoma pitää tuoda kaikkien ulottuville ja että kansan pitää päästä osallistumaan jumalanpalvelukseen.

Nämä mullistavat ajatukset johtivat siihen, että Luther julistettiin pannaan ja tapahtui se, mitä Luther ei olisi halunnut tapahtuvan: hänen aloittamansa kapina johti uuden kirkkokunnan syntymiseen.

Samalla luotiin perusta nykyiselle hyvinvointijärjestelmälle ja kansalaisyhteiskunnalle. Tuomalla Jumalan sanan kansalle Luther vauhditti kirjakielen kehittymistä ja lukutaidon leviämistä.

 

Marjatta Kupias

nimmari