Konfirmaatio

Kuva Henna Aaltonen.

Rippikoulun tehtävänä on auttaa nuorta elämään ja ymmärtämään sitä uskon todellisuutta, josta hän on pyhässä kasteessa tullut osalliseksi.

 

Konfirmaatio ja kaste liittyvät toisiinsa. Tuodessaan lapsensa kasteelle vanhemmat sitoutuvat antamaan hänelle kristillisen kasvatuksen. Rippikoulu on tärkeä osa tätä kasvatusta ja konfirmaatio toimitetaan sen päätteeksi.

 

Sana konfirmaatio merkitsee vahvistamista. Konfirmaatiossa nuoret tunnustavat uskonsa, saavat siunauksen sekä käyvät itsenäisesti ehtoollisella. Nuori voi osallistua rippikoulun käytyään konfirmaatioon sinä vuonna, jolloin hän täyttää 15-vuotta.  

 

Konfirmaatio toimitetaan joko seurakunnan pääjumalanpalveluksen yhteydessä tai erikseen. Kummit voivat osallistua konfirmaatiossa nuorten siunaamiseen yhdessä seurakunnan työntekijöiden kanssa.  Pappi, nuorisotyönohjaaja ja kummi asettavat yhtä aikaa kätensä siunattavan nuoren pään päälle ja pappi lausuu siunauksen sanat.


Konfirmaatio antaa oikeuden päästä kummiksi ja asettua 18-vuotiaana ehdokkaaksi seurakuntavaaleissa. Lisäksi rippikoulun käyneellä on oikeus saada kirkollinen avioliittoon vihkiminen.

 

Rippijuhla voidaan pitää konfrimaation jälkeen kotona tai muussa juhlapaikassa. Riparipapin ja isoset voi halutessaan kutsua käymään omassa juhlassa.

 

Suomen ev. lut. kirkossa konfirmaatioon osallistuu vuosittain n. 90 % 15 vuotta täyttävästä ikäluokasta.

 

Rippikoulu perustuu kasteen lailla Jeesuksen antamaan kaste- ja lähetyskäskyyn: ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni; kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.” (Matt 28:18-20).




 





Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin