Ehtoollinen

Lauritsalan kirkon ehtoollisvälineet. Kuva Pia Nikkinen.Lappeenrannan kirkon ehtoollismalja ja -lautanen. Kuva Pertti Kakkonen.Ehtoollinen on toinen luterilaisen kirkon sakramenteista. Sen näkyvät aineet ovat leipä ja viini, joissa Kristus on todellisesti läsnä sen jälkeen, kun ne on pyhitetty ehtoollisrukouksen yhteydessä.

 

Jeesus itse asetti ehtoollisen. Kuolemaansa edeltäneenä yönä Hän jakoi siunaamansa leivän opetuslapsilleen ja sanoi: " Tämä on minun ruumiini." Jeesus antoi samalla tavalla myös viinin, joka Hänen mukaansa on liiton veri. Ehtoollisrukouksessa lausutut ehtoollisen asetussanat perustuvat Jeesuksen lausumiin sanoihin.

 

Ehtoollinen on pyhä ateria. Muistamme siinä Jeesuksen ristinkuolemaa ja ylösnousemusta. Ehtoollinen on myös syntien anteeksiantamuksen, sovituksen sekä lunastuksen ateria. Luterilaisen kirkon uskon mukaan ehtoollinen on ihmisen läheisintä yhteyttä Kristukseen. 

 

Jumalan maailmaan syntymisen ohella myös ehtoollinen on uskon salaisuus. Tämän luonteensa vuoksi sitä kutsutaankin kiitosateriaksi eli eukaristiaksi. Ehtoollisen ydin on yliluonnollinen, eikä sitä voi järjellä ymmärtää. Ehtoollisen voi silti ottaa kiittäen vastaan. Se ennakoi myös kerran tulevaa Jumalan valtakunnan juhla-ateriaa.

 

Luterilaisessa kirkossa vietetään yleensä sunnuntaisin messua eli ehtoollisjumalanpalvelusta. Ehtoollisella voi käydä jokainen rippikoulun käynyt ja konfirmoitu seurakuntalainen. Kastettu lapsi voi osallistua ehtoolliselle yhdessä vanhempansa kanssa.  

 

 

Katekismus: Herran Pyhä Ehtoollinen





Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin