Hautausmaat
Vanha hautausmaa
Kahden ensimmäisen kirkon aikana (1639-1760 ja 1760-1918) vainajat haudattiin kirkon lattian alle, kunnes Venäjän hallitus kielsi käytännön 1770-luvulla. Kirkkoon hautaamisesta oli maksettava erityinen paikkamaksu, jonka hinta vaihteli kirkon eri osissa. Köyhät haudattiin nykyisin Vanhana hautausmaana tunnettuun hautausmaahan.
Muistomerkit
Sotien 1939-1944 muistomerkki "Sotilaan rukous" sijaitsee sankarihauta-alueella, ja on taiteilija Eino Räsäsen käsialaa. Muistomerkki "Jäähyväiset" vuodelta 1918 on myös Räsäsen suunnittelema. Se pystytettiin punaisten puolella kaatuneiden muistoksi. "Vapautemme puolesta" -muistomerkki valmistui valkoisten puolella kaatuneiden muistoksi. Sen tekijä ei ole tiedossa. Varhempien kirkkojen muistolaatta vuodelta 1965 on taiteilija Reino Puustisen käsialaa. Se on kiinnitetty nykyisen kirkon seinään.
Uusi hautausmaa
Uuden hautausmaan hankkimista seurakunnalle suunniteltiin jo vuoden 1926 marraskuussa, koska Vanhan hautausmaan pelättiin käyvän pieneksi. Asiaa vei eteenpäin valiokunta, jonka tehtäväksi tuli etsiä hautausmaalle sopiva paikka. Kirkkovaltuusto teki 20.2.1927 päätöksen valiokunnan mietintöön yhtyen: "Seurakunnan uudeksi hautausmaaksi lunastetaan maa-alue vastapäätä nykyistä hautausmaata maantien laidasta lähtien samalla pituudella kuin nykyinen aitapiiri ja riittävällä leveydellä noin 3,5 ha suorakaiteen muodossa". Lopullisessa mittauksessa alue oli 4,26 ha.
Osa maanomistajista ei ollut halukas myymään maitaan vapaaehtoisesti hautausmaaksi. Koska suostuttelu ei tuottanut tulosta, kirkkovaltuusto päätyi maan pakko-lunastukseen. Seurakunnan talous oli vaikeuksissa näinä vuosina, joten rahaa oli lainattava usealta taholta. Hautausmaa vihittiin monien vaiheitten jälkeen 29.10.1933. Ensimmäisenä hautausmaahan haudattiin talollinen Mikko Lallo 31.12.1933. Hautauksesta muistuttaa kappelin sisäänkäynnin lähellä sijaitseva pieni muistomerkki.
Vuonna 2004 uudelle hautausmaalle valmistui kolme erilaista uurna-aluetta. Uurnahauta-alueelle voidaan kuolemantapauksen yhteydessä varata samalle suvulle neljä uurnapaikkaa ja laittaa pieni muistokivi. Uurnapuistossa on yhteisiä muistokiviä, johon seurakunta kiinnittää vainajan nimellä sekä syntymä- ja kuolinpäivätiedoilla varustetun laatan. Muistolehtossa on yhteinen muistokivi kaikille sinne haudatuille. Uurnapuistoon sekä muistolehtoon laskettavien uurnien tarkka sijainti jää vain seurakunnan tietoon. Kaikille muistomerkeillä on paikat kukille ja kynttilöille.
Muistomerkit
Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki on taiteilija Reino Puustisen käsialaa ja valmistunut vuonna 1958. Talvisotaan lähdön muistomerkin siunauskappelin seinustalla suunnitteli taiteilija Reino Puustinen vuonna 1980.
Rauhan hautausmaa
Rauhan hautausmaa sijaitsee Korvenkylässä. Hautausmaa syntyi talvisodan ja sotasairaala 43:n tarpeisiin. Päätös hautausmaan perustamisesta tehtiin itsenäisyyspäivän aattona vuonna 1939. Rauhan hautausmaalle on haudattu noin 550 vainajaa, joista suurin osa on sairaalassa elämänsä viettäneitä sotasiirtolaisia. Hautausmaan omisti Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri, joka lahjoitti alueen Joutsenon seurakunnalle vuonna 2000.
Muistomerkit
Hautausmaan siirryttyä seurakunnalle sille raivattiin aukio, jolle pystytetty risti muistuttaa alueen luonteesta. Ristin oikealla puolella on edesmenneen Rauhan sairaalan potilaan veistämä patsas rukoilevasta enkelistä. Hautausmaalla paljastettiin 16.6.2003 muistokivi, jossa kerrotaan sen perustamisesta.
Hautapaikat
Vuoden 2003 loppuun mennessä oli Vanhalle hautausmaalle haudattu 1968 vainajaa, Uudelle hautausmaalle 4487 vainajaa sekä Rauhan hautausmaalle 574 vainajaa (yhteensä 7029 vainajaa).
Sankarihautoja Vanhalla hautausmaalla on 246 (lisäksi muutamia hautoja sukuhaudoissa).
